Takiaiset siilipolulla

Näin tänään.

2010-03-14T15:15:00.000-07:00

Minä en jaksaisi vääntää portfoliota. Eikö jokainen tiedä, missä kananmunaa ei saa pitää? Eikö jokainen tiedä, miltä kananmuna näyttää? Perfektionisti tekee taas nätit 80 sivua! Luojan kiitos kevät taitaa tulla. Ja sain sitten kämpän. Ja koin tuon jalan takia vielä elämäni ensimmäisen leikkauksen. Lisäksi lämpöpatteri palasi tänään toiselle puolelle Suomea, mikä ei sitten ollut niin kiva asia. Huomenna Haminaan katsomaan miten Sotkan sedät saa ison sängyn portaat ylös kolmanteen kerrokseen! Nauran henkisesti.

Himsu ja Seitsemän veljestä

2010-01-25T03:59:00.000-08:00

Aurinko paistaa niin, että voisi luulla, että on jo kevät vaikkei olekaan. Aamulla vähän sateli lunta. Pidin siitä lumisateesta enemmän kuin tästä auringonpaisteesta, koska aurinko käy silmiin. Mutta toisaalta lunta on jo liikaa ja tämä kauhea pakkanen alkaa jo rasittaa.

Nyt on kolmas jakso menossa. Saksaa ja ruotsia, joka sekin on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Paremmin kuin kertaakaan aikaisemmin oikeastaan, koska nyt minulla on enemmän motivaatiota opiskella sitä. Olen tehnyt läksyt aina tähän mennessä. Viime viikolla sain tietää, että minulla olisi pitänyt olla myös äikkää. Muistin, että olisin saanut sen päivälukiosta suoritetuksi, mutta se ei ollutkaan niin. Niinpä jouduin vähän myöhässä äikän kurssille... sain kuitenkin parin päivän puurtamisella kaikki siihen astiset tehtävät tehtyä. Sinänsä lukion äikkä vaikuttaa aika tylsältä, kun siellä puhutaan niin paljon vain ylioppilaskirjoituksista. :/

Meidän pitää lukea Seitsemän veljestä. Tähän mennessä olen koulussa aina onnistunut välttämään sen lukemista. Nyt on kuitenkin pakko. Vähän harmittaa, kun olisin halunnut lukea sen rauhassa sitten, kun siltä tuntuisi. Mutta... ehkä mie saan sen luetuksi. xD Olen lukenut ensimmäisen luvun. Sitä lukiessa tuntuu ihan siltä kuin lukisi näytelmää kun ne repliikit on laitettu silleen, että puhujan nimi vaan laitetaan siihen eteen: "Timo. Menen metsään!" "Juhani. Minä tulen mukaan!" Noin. Vähän hassua. Tosta kirjasta pitää kirjottaa sitten joku essee, joka pitää palauttaa kokeessa.

Olen edelleen kirjoittanut paljon fanficcejä! Tosin nyt en ole ehtinyt niin paljon kuin aikaisemmin, kun on ollut yhtä sun toista kiirettä koulun sun muun kanssa. Ehkä kohta taas ehtii.

Hyvää kevään odotusta kaikille! :)

Taas sitä oppi jotain uutta.

2010-01-14T13:48:00.000-08:00

Kuten sen, ettei ihmisille kannata olla ystävällinen. Lähdin avaamaan ovea. Ja kaaduin sisällä (edellisenä päivänä ehdinkin mesessä sanoa, etten ole kaatunut). Kehräsluu siinä sitten murtui ja nyt olen sairaslomalla seuraavat kuusi viikkoa, jotka kipsi myös pysyy jalassa. Ellei kauemmin. Eli opiskelen ilmeisesti cateringiä yhden vuoden lisää. No, eipä tässä olisi parempaakaan tekemistä!

Kirjoittamisen saralla... Motivaatio ja inspiraatio löytyy, mutta se aloittaminen. Ideaa on suunniteltu ensimmäisen kirjan neljän luvun edestä. Ficcejä pitäisi ilmeisesti joskus jatkaa. Mutta mitä minä teen? Luen mangaa, kirjoja ja Cosmoa. Kyllä, Cosmoa. Kun vertaa Cosmoa ja Suosikkia...
Lisäksi olen miettinyt viitsisinkö tunkea nokkani koulun lehden toimitukseen. Kokemus olisi sekin!

Kämppää odotellessa.

2010-01-07T10:40:00.000-08:00

Olen Diogenes

2010-01-06T08:38:00.000-08:00

Kasarmin kello on aina oikeassa ja siinä se on väärässä. Koko syksy meni höpöttäessä ja siinähän se aika menikin. Tosin minultahan se käy luonnostaan jo muutoinkin. Olen kirjoittanut Haminan jälkeen kokonaista kaksi novellia, mutta ei se määrä vaan se laatu(heh heh). Mennyt enemmän ton lukemisen ja laiskottelun puolelle. Mut joo, nyt täytys lähtee ens tiistaina yhteen haastatteluun jonnekin kauas ja kokeilla josko opiskelu maistuisi 25 vuoden jälkeen uudelleen. Jamilahtea en laske joukkoon, sillä kirjoittamisen jälkeen vaikeinta on lukeminen. Jamilahtea ei voi siis sillä saralla ylittää.

Tuntuu niin pirun puuduttavalta yrittää kirjoittaa jotain lukuromaania, jota myös kitschiksi kutsutaan. No joo, onhan se pirunmoinen homma kirjoittaa vaikkapa 300 sivuinen romaani ja saada se vielä julkaistuksi. Kyllähän niitä vielä lukee silloin tällöin, mutta että pitäisi kirjoittaa. Kyllä sen täytyy iskeä tyyliin Salminen, Seppälä, Leskinen, Kafka. Mut joo, tänhän te varmaan huomasitte jo viime vuoden aikana, et se Hyyrynen kirjoittaa, lukee ja puhuu tyylillään.

Oletteko muuten panneet merkille , että yhteiskunta ja päättäjät ajavat maatamme yhä enenevässä määrin järjettömän uusliberalismin suuntaan. Byrokraatilta byrokraatille, idiootilta idiootille. Teille nuoremmille voi olla hepreaa Sata-komitea ja sen päätökset, mutta enpä nyt muista suoralta kädeltä, että jossain yksittäisessä projektissa olisi pahemmin metsään menty. Suomea tuntuu hallitsevan joku outo näkymätön käsi, joka ei missään tapauksessa halua antaa Josef K:lle kykyä eikä mahdollisuutta itsenäiseen ajatteluun vaan tarkoitus on raahata yksilö suoraan lahtipenkkiin, jollei se suostu toimimaan yhteiskunnan sille asettamien normien puitteissa. Toisaalta, onhan se tietysti hyvä, ettei Anssi Hookaan ole vallassa. Välttämättä hänelläkään ei tuo objektiivisuus ulotu aina kaikkialle. Se yhteiskunnan tilasta. Ei siis aivan huono. Poliitikkojen moraalista ja etiikasta minä en sano mitään, sillä sen arvioimiseen vaadittaisiin uusi kieli. Suomen kielen nykyiset, kylläkin sangen hyvin tyhmyyttä kuvaavat negatiiviset adjektiivit eivät siihen riitä.

Tommi perkule, koskas se runoteos ilmestyy, että minä pääsen arvioimaan, ylittääkö se Jenni Haukion vastaavan.
Ja samat sanat tietty Miialle.
Vai käykö kenties niin, että Sannimari ehättää edelle. Ainakin keräilytyömäärästä voisi jotain sellaista päätellä. Kustantajan löytyminen on pikkujuttu. Ainaskin siinä tapauksessa, että teoksen käyttää ensin kriitikko Hyyrysen luettavana. Jos sen läpäisee, niin eikun Siltalalle.
Yhtä lailla kaikille muillekin hyvää talven jatkoa ja kevään odotusta.
Yritän kirjoitella useammin ja tulla Toveripäiville jos vain suinkin pystyn.
Ai niin, Finlandia- palkinto meni taas väärin. Se olisi kuulunut Cristina Karlssonin teokselle Herra Darvinin puutarhuri. Lukekaa, niin tiedätte miksi.

Hyvää joulun odotusta kaikille! ♥

2009-12-02T00:41:00.000-08:00

Hei kaikki ja niin kuin otsikko sanoo, hyvää joulun odotusta. ^^ En ole pitkään aikaan kirjoittanut tänne mitään, joten ajattelin nyt tulla vähän kertomaan kuulumisiani taas.

Aika on mennyt tosi nopeasti, ei uskoisi, että kohta on joulu, ei kauheasti edes tunnu siltä. Eikä ole yhtään lunta maassa! Toivottavasti sitä sataisi vähän ennen joulua, niin olisi mukavampaa. Koulussa on ollut yhtä sun toista kiirettä. Kohta on taas koeviikko ja vähän hermostuttaa. Ensi maanantaina on saksan kuuntelukoe ja varsinainen koeviikko alkaa ensi viikon perjantaina. Heti saksan kokeella muistaakseni.

Uaaaak! Gambatte!

Olen viime aikoina kirjoitellut paljon. Fanitarinoita tietenkin. Olen kirjoittanut jopa koulussa välillä, kun on ollut aikaa. Täytyy varmaan kiittää Jamilahtea siitä, että pystyn kirjoittamaan nykyään vähemmän rauhallisissakin paikoissa, jos haluan(?). Olen saanut joitakin (omasta mielestäni) tosi hyviä ficcejä aikaan niistä kirjoituksista, joita olen ehtinyt koulussa raapustamaan. Olen sitten aina kotona jossain vaiheessa tehnyt ne valmiiksi. Tietenkin joudun aina kirjoittamaan koulun jälkeen illalla, ellen viikonloppuna saa mitään aikaiseksi, ja illat on vierähtäneet usein aika myöhäisiksi. En ole kuitenkaan vielä kuukahtanut. xD

Ehdin onneksi saada suklaajoulukalenterin vielä toissapäivänä, joten nyt saa taas palan sitä hyvää suklaata joka päivä. XD <3

Yritän tänä jouluna välttyä joulustressiltä. Toivottavasti tekin vältytte siltä. ^^ (Joululahjaksi olen totta kai toivonut anime-pehmoleluja ja muutaman mangan... muhaha...). Luulin jo, että nyt olen kerännyt kaikki haluamani pehmot, mutta eii... minulta loppuu hyllytila taas.

Saksa menee edelleen hyvin! (Täytyypä muuten sanoa, että minun seinäkalenterissa on aika sopivasti joulukuun kohdalla hieno kuva semmoisista saksalaisista joulumarkkinoista, vai miksi niitä ikinä kutsutaankaan. Haha. Joo, mutta takaisin asiaan...) Ruotsin kertauskurssi on vähän mälsä, mutta onneksi kunnon tunnit alkaa ensijaksossa. Bilsa menee ihan hyvin (tänään pitääkin tehdä bilsan viikkotehtäviä), matematiikassa ei ole kehumista, mutta se nyt ei ole mitään uutta. xD

Nyt menen avaamaan toisen luukun joulukalenterista. :D

Moikka kaikille!

2009-11-01T11:02:00.000-08:00

Oli kiva taas lueskella mitä teille muille kuuluu, ja todeta että lähes kaikilla muilla on aikaa kirjoittaa.. Itsellä ei sitä aikaa suuremmin ole, kun olen normaalisti 8tuntia koulussa ja matkat kouluun ja takaisin kestää yhteensä kaksi tuntia, sen jälkeen pitää tehdä läksyt ja mahdollisesti siivota/kokata. Niin ja pitää helliä kissaa ja miestä.
Täytyy kyllä myöntää ettei aika käy pitkäksi, joskus kyllä vähän harmittaa kun täällä ei asu ketään kaveria, kaikki koulukaveritkin asuvat Imatralla...
Minulla ei ole mitään ihmeempää kertomista, talvi tulee ja minua palelee jo nyt...
Hyvää joulun odotusta kaikille, vaikken itse mikään jouluihminen olekaan.

Talvea (ja varsinkin kevättä) odotellessa

2009-10-23T06:13:00.000-07:00

Pitkästä aikaa sain mikäkin sen verran irti itsestäni, että sain aikaiseksi raapustella tänne jotakin. Aika on jostain kumman syystä kulunut kuin siivillä vaikken mitään ole tehnytkään. Mielestäni aika saisi kuitenkin rientää valtaisaa vauhtia vielä jatkossakin, ainakin kevääseen asti jolloin pääsen vihdoin tuhlaamaan suurimman osan säästöistäni Euroopan kiertämiseen. Vaikka viimeistään juuri keväällä minunkin on alettava tutustua kunnolla aikuisten maailmaan, ainakin muuton osalta, ei mistään ahdistuksesta tai pelosta ole tietoakaan. Olen vain innoissani!

Vaikka juuri tulinkin kirjoittaneeksi, että en ole tehnyt mitään ei se taida olla aivan totta. Omasta mielestäni olen tehnyt paljonkin. Toisinsanoen lukenut ja kirjoittanut hullun lailla. Satuin rakastumaan Arthur Rimbaud'n kirjoituksiin oikein tosissani jo kuukausia sitten ja siksipä olenkin lukenut niitä uudelleen, uudelleen ja uudelleen, sekä tietysti tulkinnut, käännellyt ja väännellyt niitä. Siinä sivussa en tietenkään voinut olla kiinnostumatta myös muista saman aikakauden ranskalaisista runoilijoista ja tämän innostuksen kanssa aika onkin pääosin kulunut.

Olen myös suorastaan yllättänyt itseni kirjoittamisellani. Minulla on meneillään jonkinlainen, toistaiseksi nimetön, projekti jonka kanssa olen jaksanut ahertaa lähes päivittäin. Tai itseasiassa olen kyllä lähes säännöllisesti kirjoittanut yöt ja nukkunut päivät. Se sopii minulle paljon paremmin, öisin inspiraatio vain kukkii paljon paremmin. Koska aloitin joitakin viikkoja sitten italian kurssin en ole enää voinut kuluttaa aivan jokaista yötä kirjoittamiseen vaan ainakin yö keskiviikosta torstaihin on ollut nukuttava, jotta aivot ovat toimineet kunnolla torstain italian tunnilla. Ilokseni huomasin heti alussa, että italia on pirun helppoa! Ehkä osasyynä on myös valtava motivaationi aiheeseen. No, oli miten oli, hyvin se sujuu kuitenkin.

Olen suorastaan harmissani siitä, että minut puoliväkisin tungettiin ensi maanantaina alkavaan Suunnannäyttäjä-valmennukseen. Ainoa oma motiivini kurssin suhteen oli puhdas rahan ahneus ja ilmeisen tehokkaasti valehtelin haastattelussa ummet ja lammet mukamas vallitsevasta epätietoisuudestani tulevaisuuteni suhteen. Totuus on kuitenkin, että tulevaisuudessa haluan tasan tarkkaan ja ainoastaan kirjoittaa. Raha on loppupeleissä yksi ja sama, käsittääkseni kovinkaan moni ei enää nykypäivän Suomessa kuole nälkään.

Pari viikkoa takaperin minut jotenkin ihmeellisesti saatiin raahattua Ylläkselle lomaosakemökkiimme. Vaikka suhtauduin kohtalaisen epäinnokkaasti metsän keskelle joutumiseen oli reissu kertakaikkisen loistava. Olin innoissani kuin pikkulapsi nähdessäni valtavasti poroja ja todellakin yli 25 senttiä lunta! Koska rakastan autossa istumista mielettömästi olin innoissani yli 12 tunnin ajomatkasta, joka tietysti toteutui kahteen otteeseen, sinne ja takaisin. Käväisimme myös Norjassa vuonon rannalla jonne meno- sekä tulomatka kestivät myös yhteensä kymmenisen tuntia. Mielestäni mikään ei ole niin otollinen tilanne kerätä ajatuksia kuin monen tunnin autossa kököttäminen. Kieltäydyin kuitenkin ehdottomasti lähtemästä tarpomaan ainoallekaan luontopolulle vaan jäin mökkiin kirjoittamaan. Kirjoitin koko viikon aikana enemmän kuin ties kuinka pitkiin aikoihin! Ja ainakin omasta mielestäni vielä jopa varsin laadukasta tekstiä. Kun illalla istuin lumipyryn tuiskuttaessa yksin mökissä takkatulen ääressä viinilasin kanssa kirjoittamassa tunsin oloni jotenkin mielettömän... Noh.. Kirjalliseksi. Tiedä sitten mitä tuollakaan tarkoitan.

Tässä taisi kuitenkin olla kaikki tältä erää. Pitäkää kynä kädessä (tai sormet näppäimillä)!

harmaan sunnuntai-iltapäivän oivalluksia

2009-10-18T06:21:00.001-07:00

Tässä sunnuntaipäivän ratoksi päätin alkaa siivoamaan kaappeja. Kuinka paljon ihmisillä pitää olla tavaraa, eikö sitä vähemmälläkin selviäisi? Olen survonnut kaappeihin valokuvia, astioita, cd-levyjä, kirjoja ja kaikkea turhaa. Olen säästänyt tavaraa siltä varalta, että joku päivä niitä tulisi tarvitsemaan. Mutta jos en olen tarvinnut niitä vielä tänäkään päivänä niin mitä säästelemään. Kun kaikki menisikin niin yksinkertaisesti, mutta sitten alkaa muistelemaan menneitä. Kokoaa tavaroita kasaan, jotka "ehkä voisi heittää pois" ja joita "ehkä vielä tarvitsee". Mutta mikäs tässä on harmaa sunnuntainen iltapäivä, taustalla soi jazz ja ensi viikolla on loma. Ehkä ihmisin pitää välillä pysähtyä ja käydä läpi eletty elämä, niin että voi taas jatkaa.

Sain luettua myös Kari Levolan kirjoittaman Kirjailijan työmaa-kirjan. Suosittelen. Minua se tavallaan helpotti. Vaikka olen vieläkin sitä mieltä, että en aijo pyrkiä kirjoittamaan. En ole tarpeeksi rohkea. Toivon, että päädyn tutkijaksi jonnekin pölyiseen kammarriin, analysoimaan joitakin tekstejä joita en enää edes kunnolla näe, sekä siinä sivussa hoidan meren ranta huvilaani ja sen puutarhaa. Siihen aijon pyrkiä. Mutta ymmärsin : jokaisella on se tie kuljettavana ja raivattavana, miksikä sitten ikinä päätykin ja minne ikinä päätyykin. Se ei tule helposti.

Mutta nyt lähden survomaan elämäni takaisin kaappeihin, otan löytämäni akvaryllivärit ja rupean maalamaan ja samalla yritän virittäytyä Picaso tunnelmiin. Ajattelin käydä katsomassa Picaso näyttelyn tulevalla viikolla. Aurinkoista syksyä!

" On surullista unohtaa miten kullakin kuukaudella on omat kasvonsa,
rakkaan henkilön piirteet. Tähän päättyy yksi ja samalla se jo erottuu korkokuvastaan
heittää varjon :
omaksuu selvän, lopullisen hahmon.
Jokainen päivä on kappale tuota meille annettua, mutta tuntematonta ruumista,
ehkä poski, kenties
pelkkä silmäluomi.
Se kasvaa samalla lailla kuin patsaan malli
joka on upotettu veteen ja
nousee sieltä näkyviin asteittain
paljastaen vain veistettävän kohdan
vähän kerrallaan
kunnes muoto
on kokonaan paljas
kohoten korkealle ilmaan lopullisena, samana."

- Valerio Magrelli-

Ich bin sehr müde...

2009-10-15T10:06:00.000-07:00

Hallo!

Joo, saksaa, ja kuten otsikko sanoo, olen tajuttoman väsynyt. Ollut jo pitemmän aikaa, kun en ole saanut nukuttua kunnolla pariin kuukauteen. D: ÄÄÄH. Kirjoittamisestakaan ei tule mitään, kun on koko ajan ihan väsynyt... ._. No, ensi viikolla on syysloma, joten ehkä onnistun lepäämään silloin.

Mutta.

Nyt on koeviikko. Huomenna on vielä ussan koe. Pitäisi lukea siihen, mutta ehdin vielä huomennakin. Koska tänään en enää jaksa. Maanantaina oli saksan koe. Jännitin sitä varmaan eniten kaikista kolmesta kokeesta. Koska haluaisin hyvän numeron! Jännitän aina kielten kokeita, vaikka tietäisin, että osaan asiat, koska pelkään että mokaan. Luin melkein koko maanantain, ja kokeessa olin ihan paniikissa... XD Mm, uskon, että se meni kuitenkin hyvin... tiedän tosin, että sähläsin (ainakin) yhden helpon jutun, koska unohin yhden sanan, jonka muistin vasta kotona. :/

Sitten voi niitä sanojen sukuja! Olisi pitänyt heti alussa tajuta alkaa opettelemaan niitä sanoja niin, että opettelee sen suvun samalla. Ettei opettele vain esim. sanan "Motorrad", vaan "das Motorrad" :/ ...Aah, yritin kyllä parhaani, mutten tiedä miten sitten onnistuin niiden sukujen kanssa siinä kokeessa. Pitää tästä lähtien ottaa ne suvut paremmin huomioon.

Hei sitten huomasin yhden hassun jutun yksi päivä, kun tsekkasin jotain sanakirjasta. Kun saksaksi kenkä on "Schuh", niin käsine on "Handschuh" ...käsi on "Hand", joten... käsikenkä???

Matskan koe oli tiistaina. No, en osaa sanoa siitä mitään, muuta kuin että yritin. En kauheasti ymmärtänyt niistä laskuista mitään, mutta tein vaikken tiennytkään, miten ne olisi pitänyt tehdä. XD Kokeilin mitä tahansa, mitä päähän sattui tulemaan, toivoen, että joku niistä sattuisi menemään oikein tai saisin edes muutamia pisteitä.

Ensi jaksossa mulla alkaa ruotsin kertauskurssi. Pitäisi petrata ruotsissakin. Sitten mulla on lisää matematiikkaa, ja sitten muistaakseni vielä jotain muuta... taisi olla bilsaa? Harmi kun mulla ei ole nyt historiaa, kun sain niitä niin paljon hyväksytyksi päivälukiosta. Tai no, sehän on hyvä juttu sinänsä. xD

Minun tekisi mieli lukea jotain, mutten keksi mitä. Siis muutakin kuin mangaa vaihteeksi.

Yo.com

2009-10-06T06:21:00.000-07:00

Eli hei, ihmiset, ajattelin ilmoittaa olevani elossa jopa! Ja sitten ajattelin tulla ujosti pahoittelemaan sitä, etten ole pitänyt yhteyttä kovinkaan paljoa (erityisesti Maria ja Wilhelmiina, olen pahoillani). Koulu tappaa. Juuri sain antologian valmiiksi (pienet 55 sivua kokonaisuudessaan) sekä läpäisin hygieniapassikokeen. Uutta koetta lykkää perään, tällä kertaa ruokatuntemuksen ensimmäisestä kurssista, eli tulen olemaan jatkossakin kiireinen. Lisäksi kitaratunnit puskevat päälle (luojan kiitos mukavasta, idioottimaisesta opettajasta). Vapaa-aikaa ei tällä ihmisellä siis ole ainakaan tällä eikä ensi viikolla. En voi valittaa tekemisen puutetta, nytkin pitäisi itseasiassa olla vääntämässä kitaraläksyjä. On kuitenkin pitänyt kirjoittaa tänne sen verran usein, että päätin tehdä sen nyt.

2009-09-29T04:58:00.000-07:00

Tyhjyys puhuu puhumistaan.
Syyssade on alkanut.
Vuodet ovat vierähtäneet.
Seison samassa paikassa
oksa viettonuneena,
runko vinossa.

-ES-

2009-09-16T09:42:00.000-07:00

Tervehdys täältä Lepaalta! Tämä koulua on kyllä paljon erilaisempi kuin Jamilahti. Nyt on sadonkorjuun aika ja tänäänkin oltiin koko aamupäivä poimimassa omenia. Ne on muuten hyviä, jos tulee vastaan Lepaan omenaa niin ostakaa! Syksy on alkanut vauhdikkaasti. Meillä on yhteensä kuusi tenttiä näin alkuun. Perennoista ja niiden tieteelliset nimet. Puut ja pensaat ja niiden tieteelliset nimet. Avomaan vihannekset ja niiden tieteelliset nimet. Siis puhun nykyisin vain kreikkaa ja latinaa : ) On meillä sitten tietenkin kaikenlaista muutakin, kukkasidontaa, kukkapenkkien suunnittelua ym. Saan nyt aika paljon hyväksiluettua noita kursseja jotenka alotan kohta siinä sivussa suorittamaan avoimen yliopiston aineopintoja ja sitten Jyväskylään lukeemaan kirjallisuutta. Tässä sivussa tai voisiko sanoa sivun sivussa jatkan Hugon Simbergin tarinaa. Saa nähdä mitä siitä tulee...

Olin eilen 10km lenkillä ja otin muutamia kuvia täältä. Mutta kirjoitin tälläisen pienen kirjoitelman kun tuli ikävä Haminaa..toivottavsti tykkäätte. Paljon terveisiä, voikaa hyvin ja aurinkoista syksyä kaikille!

t.E

" Punaiset pihlajan marjat pihlajassa. Hieman kellastuneet puut ja linnut, jotka vielä nauttivat viimeisistä läpimistä ilmoista.Puut saavat lempeän kohtelun. Heitä ei armottomasti ruoskita paljaaksi vaan he saavat rauhassa kietoutua lumivaippaan,ajallaan. Missään ei ole tunnetta, että olemassa olosta pitäisi taistella. Kaikki on hidasta, rauhallista,armollista. Vaikka aallot olisivat kuinka korkeat, se ei ole meri. Meri jota pitkin pääsee jonnekin.Jonnekkin missä joku odottaa, hyvästelee, rakastaa. Syksyn kirpeys ei ole sama. Tämä tuuli lempeästi kutittaa ihoa, välillä kiusoittelee kirpeydelleen ja nauraa röhähtää päälle. Kaikki on paikallaan, mistään ei tarvitse taistella, kaikki tulee ajallaan. Rauhassa, niin kuin pitääkin."

" Tapaamme , vanhat tutut
sattumalla lähikadulla.
Kasvojen kireys tai huoleton hymy
hetkessä paljastaa miten voimme.

Ei siinä montaa sanaa tarvita.
Arkinen tapaaminen
on lämpimästi hengittävä hetki,
ja hetken taidettahan tämä on."

- Viljo Kajava, Talvituulia

Toista viikkoa koulussa

2009-09-10T02:25:00.000-07:00

Joo, hei taas kaikki. :D

Olen nyt toista viikkoa koulussa, Kotkan aikuislukiossa, jos joku ei muista. Ja taisin jossain vaiheessa jollekin luvata kertoa, miten hommat on lähteneet käyntiin, joten... kirjoitanpa tänne.

En tykkää ekoista koulupäivistä uusissa koulussa, enkä edes ekoista viikoista, koska ne on kaikista vaikeimpia ennen kuin menoon tottuu. Olin siis ihan kauhuissani ekana koulupäivänä. Lisäksi mulla on paljon huonoja muistoja Kotkan lyseon lukiosta, kun olin siellä päivälukiossa, joten aluksi olin aika levoton joutuessani sinne taas - tosin illalla... enkä onneksi nää samoja opettajiakaan!

Ensimmäinen tunti oli aika kamala, sillon oli ussaa. :/ Mutta seuraavalla tunnilla oli jo helpompaa - sillon oli saksaa. Voin kiittää siitä toisaalta myös Hetalia-animesarjaa, joka toi paljon hauskoja juttuja mieleeni, kun puhuttiin saksankielisistä maista. :D Ja lisäksi päädyin tekemään ääntämisharjoituksia ihan mukavalta vaikuttavan häiskän kanssa.

Mulla on helppo lukujärjestys nyt ekassa jaksossa. Tosi helppo. Koulua on aina klo. 16:30-20:30 välisenä aikana. Maanantaina mulla on ussaa ja saksaa, joten pääsen jo seitsemältä. Tiistaina mulla ei ole mitään. Keskiviikkona mulla on saksaa ja ussaa, hypäri välissä, joten pääsen siis vasta puoli yhdeksältä. Torstaina mulla on matskaa. Se on kertauskurssi ja sinne ei ole edes pakko mennä joka kerta, vaan tehtävät voi tehdä kotonakin netistä ja lähettää ne sitten opettajalle, joka tarkastaa ne ja pistää myöhemmin ratkaisut nettiin. Ja perjantaina ei ole koskaan koulua. Joten sinänsä mulla on pakollisia koulupäiviä vain maanantai ja keskiviikko. Ehdin ainakin rauhassa tehdä läksyt, haha...

Joo, en ole vielä oikein tottunut siihen, että mun pitää mennä illalla kouluun, joten niinä päivinä kun koulua on, katselen levottomana kelloa, että millon pitää lähteä, enkä oikein osaa aloittaa tekemään mitään suurempaa. xD Mutta kai se siitä vielä rutinoituu... :)

Joo, kaikista hauskinta on ollut saksan tunneilla. :D Olisin tosiaan halunnut ranskan ja petyin kovasti, kun sitä ei tänä vuonna ollutkaan. Mutta ei saksakaan huono kieli ole. Olen tehnyt joka tunnilla harjoituksia sen saman tyypin kanssa ja on ollut mukavaa. Opettajakin on mukava.

Ongelmia taas on aiheuttaneet matskan läksyt, mutta selvisin ekan viikon läksyistä, vaikka niistä kaikki ei mennytkään oikein. Lisäksi olen saanut neuvoja ihmisiltä, jotka osaa matematiikkaa paremmin kuin minä...

Tunnille osallistuminen on kyllä nämä pari ekaa viikkoa ollut huomattavasti helpompaa kuin aikaisemmin - kiitos Jamilahden. Uskallan viitata ja sanoa asioita enkä jännitä niin paljon kuin joskus ennen. Toivottavasti jatkuukin näin.

Joo, se siitä, nyt menen tekemään jotain enemmän tai vähemmän hyödyllistä. :D

Vielä kuvia Korkeasaaresta ♥

2009-08-24T23:57:00.001-07:00

Joo, hei kaikki! :D Minun piti laittaa näitä kuvia jo aikaisemmin, mutta unohdin siirtää ne toiselta koneelta omalle koneelleni, joten se vähän viivästyi. xD

Takiaiset goes to Korkeasaari 15.8.2009

2009-08-18T04:56:00.001-07:00

Moikka kaikille

2009-07-23T03:13:00.000-07:00

En ole tänne kerinnyt kirjoittelemaan, mutta nyt kun on netti käytössä ja muistin salasanankin pitkällisen pohdiskelun jälkeen..
Olen siis muuttanut Lappeenrantaan, vaikka opiskelupaikkaa ei ole tiedossa. Oon kyllä varalla, mutta tuskin pääsen. Mutta onhan tätä kesää vielä jäljellä!! Muutettiin tosiaan äijän kanssa yhteen ja otettiin kissa, Laku. Lakun kanssa puuhastellessa, ainakin sillon kun se on hereillä, on täysi työ.

tässä on meidän pikkuprinsessa Laku.
(se on kyllä nykyään isompi ja vihree silmänen)

Hei taas kaikki! ♥ (edit)

2009-07-16T03:18:00.001-07:00

Aaah... viimeinkin taas rauha. Toinen nettikaverini siis lähti tänään myös kotiin. Olen nyt taas vaihteeksi yksin. XD Olipas aikamoinen rupeama tuo, että ensin tänne tuli toinen kaverini, sitten animeconiin, ja sitten tuli toinen kaverini. Täytyy sanoa, että olen erittäin väsynyt. No mutta olihan se kiva nähdä kavereita... :)

Ajattelin, vaikka laitoinkin jo Facebookiin vaikka mitä selitystä, kuvia ja videonkin Animeconista, että kertoisin myös vähän täällä miten siellä meni. XD (ja laittaisin pari kuvaa...)

Siellä oli tosiaan tosi hienoa. :D Siellä ehti väsähtää täysin yhdessä päivässä, vaikka myös tuntui siltä, ettei siellä ehtinyt tehdä kaikkea yhdessä päivässä. Osa ajasta meni siihen, että vaan ihmeteltiin siellä, koska oltiin ekaa kertaa siellä. xD Ja suurin osa ajasta meni sitten siihen, kun pyörin vain muiden kanssa ja olin ihan huuuu~ *.* kun siellä oli vaikka minkälaisia hienoja asuja ja tuttuja hahmoja~ ;D

Manga-kahvilaan en kerennyt, vaikka olisin kovasti halunnut mennä sinne. Ajattelinkin, että täytyy tehdä vielä joku ylimääräinen visiitti Helsinkiin loman aikana, että pääsisin sinne. XD Kunhan vaan jaksan.

Joo, mutta Animeconissa oli hyvä meininki. Bongasin paljon upeita Naruto-hahmoja, kuten yhden syötävän hienon Kakashin... <3 Kaikkien muiden hienojen hahmojen lisäksi siellä oli jokunen Nuuskamuikkunen ja Pikkumyy, Hattivatti ja eri pokemoneja kuten Pikachu ja Bulbasaur. :D Sitten oli myös Totoroja~ <3

Mutta nyt muutama kuva:

Tässä olen minä yhden Kisamen kanssa, jonka sieltä löysin. ♥ Aivan ihana Kisame. Minä olen siis tuo, joka näyttää voitonmerkkiä (jos joku ei tunnistanut... mutta kuka ei tunnistaisi. xD) Cossasin siis Itachia.

Tässä on Kasvoton siitä Henkien kätkemä -anime-leffasta. :D

Siellä oli muuten paljon Akatsukeja... <3 Sitten siellä oli yksi tosi hieno Roy Mustang Fullmetal Alchemistista. Se kuulemma voitti cosplay-yksilökilpailun. Mie en ollut näkemässä kyllä D: ...Mutta pääsin kuitenkin kuvaan sen Royn kanssa, hii~ ;D XD (hirveesti varmaan sanoo teille jotain nää mun höpötykset, mutta noh...)

Ajattelin, että seuraavaksi mun kannattaisi varmaan cossata jotain hahmoa, jolla on maski kasvoilla. XD Kun mun oli niin vaikeaa yrittää pitää pokkaa, kun mua kuvattiin, vaikka Itachin pitäisi tosiaan olla aika totinen.

Yksi siellä cossasi yhtä isoa kävelevää pahvilaatikkoa sellasesta manga-sarjasta kuin Yotsuba&! XD Ja yhdet cossasi Tetris-palikoita. :D Haha. Aah, siellä oli hienoaa~ ♥ Haluan sinne uudestaan kyllä!

Joo, kyllä tää blogspot on aivan tuskainen paikka. Mun piti postata kokonaan tää mun viesti uudestaan, että saisin tän toimimaan oikein (jos tää toimii nyttenkään.) Ensin tää kadotti osan tästä tekstista, sitten se veti koko html-koodin sekaisin. Että voi prkl.

Joo, mutta eipä tässä sen kummempaa... :) Meripäivät alkoi täällä tänään ja ensi viikolla on synttärit. XD Hyvää kesän jatkoa kaikille~ ;D <3

2009-07-14T14:01:00.000-07:00

Mukava kun ootte kirjotellu tänne, niin tietää vähäsen mitä teille kuuluu. Käyn aina välillä vaklaamassa jos tänne ois joku kirjotellut. Ootan jo elokuun puoliväliä niin pääse tapaamaan teitä. Itse lähden elokuun ensimmäiseksi viikoksi budapestiin. Ajattelin, että pitäisin lomaa budapestistä, mutta ei sain mestariajatuksen, että sinne täytyy päästä. Oon nähnyt sen kaupungin tuhat kertaa ja tuntuu ettei siinä ole enää mitään uutta. Noh saa ainakin viikon katsoa leffoja hyvällä omallatunnolla.
Kesä on menny tosi noopesti. Kohta on jo elokuu. Pääsin siis kouluun, jeij ! Lepaalle. Musta tulee puutarhuri. Käytiin maanantaina katsomassa sitä koulua ja se on oikeesti landella. Peltoa, metsää, peltoa ja metsää. Sekä tietenkin niitä viljelyalueita sekä kasvihuoneita. Jooh, mutta muutan tässä vähitellen Hämeenlinnaan. Fiilistelin jo autossa kuinka teen pyöräretkiä Aulangolle, rämäsellä pyörälläni. No ei, tykkään Hämeenlinnasta ja ehkä se on nyt hyvä vähäksi aikaa rauhottua eli kolmeksi vuodeksi ja sitten taas menoks.
Täytyy vielä teille kertoa, oon aika ylpee itestäni. Oon lukenut kesän aikanakaikenlaisia klassikoita kuten Tolstoin Anna Kareninaa, Ingmar Bergmanin Later magica ja Hjalmar Södergramin tohtori Glasin ja Elli Tompurista kertovaa kirjaa. Täytyy tuon vastapainoksi kyllä nyt lukea kunnon Sweet Valley Highta ja uppoutua teinidraamaan,ettei vahingossa tule liian sivistyneeksi. Mutta Later magicaa, kyllä suosittelen !

Jeps, kuten huomaatte oon liian kauna ollut jo savonmaalla, tää kieroutunut huumori alkaa jo näkymään.

Mutta tässä vielä iloksia ja ratoksi :

" Vastavalettu uudenvuodentinasi näyttää ensisilmäyksellä virnuilevalta
paholaiselta, tähän lennähtäneeltä suoraan Notre Damen harjalta.
Käännä se :
toisella puolella oikoo vielä kosteita siipiään feenikslintu."
- Irma Kerppola-

Au revoir !

E

Kuulumisia.

2009-07-13T01:22:00.000-07:00

Mun on jo kauan ollut tarkoitus tehdä oma osani blogin elävänä pitämisessä, mutta se on jäänyt vain ajatukseksi. Nyt viimein, kun ulkona sataa kaatamalla vettä, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni.
Aika on jälleen kulunut käsittämättömän nopeasti ja oman mittapuuni mukaan kesä alkaa olla kohtapuoliin jo finaalissa. Enkä ole saanut nauttia auringosta läheskään niin paljon kuin olisin halunnut. Minulla ei edelleenkään ole minkäänlaisia suunnitelmia syksylle, tai talvelle. Itseasiassa ei kovin suuria suunnitelmia noin yleensäkään, mutta rehellisesti sanoen ei se paljoa haittaa. Olen huomannut viihtyväni pelkästään lomalla aivan loistavasti enkä ole joutunut kärsimään mistään edes hieman tylsyyttä muistuttavasta. Olen saanut luettua aimo kasan kirjoja ja jopa kirjoitettua kiitettävästi. Olen myös vihdoin onnistunut kunnostautumaan italian omatoimisen opiskeluni suhteen. Unirytmistä vain ei ole tietoakaan, mutta mitäpä sillä näin lomalla ollessa tekisikään :) Eihän sille faktalle mitään voi, että yöllä niin lukeminen kuin kirjoittaminenkin on huomattavasti mukavampaa ja ajatukset liikkuvat jostain kumman syystä huomattavasti selkeämmin.
Kun päätin, että kirjoitan tänne taas pitkästä aikaa pääni oli täynnä kaikenmaailman asioita joista tarkoitukseni oli kirjoittaa. Nyt ne asiat ovat kuitenkin mystisesti kadonneet johonkin, varmasti maailman ärsyttävin tunne!
Koska minulla ei yksinkertaisesti ole mitään suurempaa sanottavaa juuri nyt, pidän hyvänä ajatuksena olla jatkamatta tätä sepustusta tämän pidemmäksi. Ehkäpä palailen asiaan kun, tai jos, mielestäni kadonneet asiat joskus suostuvat palaamaan.
Hyviä kesän jatkoja kaikille!

Animecon

2009-07-09T09:57:00.000-07:00

Jeps!

Animecon alkaa huomenna 10. päivä ja kestää sunnuntaihin. Minä menen sinne lauantaina, valitettavasti en muina päivinä pääse. Cossipuvut on loppusuoralla, ollaan tehty niiden kanssa töitä melkein koko päivä. Mutta koska meillä on vielä tämä ilta ja huominen aikaa, saadaan ne valmiiksi lauantaiksi.

Ainoo vaan, että mun Akatsuki-hattua ei ole tullut. Tilattiin se yli kuukausi sitten. No, voin mennä Itachina paikalle ilman hattuakin. Niitä ilmeisesti myös myydään siellä, joten voin hankkia sellaisen paikan päältä. (Ellei niitä ole viety käsistä...)

On tulossa aika hektinen viikko. Hirveä kiire. Huomenna yksi kaverini tulee meille yöksi, koska se tulee meidän kanssa animeconiin lauantaina. Sitten maanantaina heti conin jälkeen yksi toinen kaverini tulee meille muutamaksi päiväksi. xD

Conissa tapaan myös yhden kolmannen nettikaverini. :) Toivottavasti tulee hauskaa! <3

Onneksi saadaan iskältä kyyti sinne, niin ei tartte Itachina lähteä bussiin. Sinänsä se ois kyllä aika jännää, varsinkin jos mulla olisi se hattu. >: xD Voisin lymytä sieltä riisihatun ja korkean kauluksen takaa 8DD fufufufu~ ♥

Animeconiin~~! :D

hallelujah.

2009-07-02T14:20:00.001-07:00

Sain sitten maanantaina tietää, että pääsen sittenkin opiskelemaan. Ja vielä sitä catering-alaa. Näin. Oli lähellä, etten alkanut kiljua sille naiselle puhelimeen. Teki mieli juosta ympyrää toimistossa, huutaa ja kiljua ja nauraa ja itkeä yhtä aikaa. En ole vieläkään kunnolla sisäistänyt asiaa. Kolme vuotta turvattu eikä tarvitse stressata hakemuksia~

Vielä pitäisi kolme viikkoa jaksaa sitä "Virolahden Läntistä Hevosjalostus-seuraa". Uskokaa pois, kun sitä tekee viisi päivää viikossa (vaikka vain neljä tuntia), niin siinä alkaa tulla koko homma ulos korvista. Kiitän onneani, että tosiaan pääsen opiskelemaan eikä tarvi solmia uutta sopimusta Virolahden ihanan kunnan kanssa. :_D
Olen tässä kirjoitellut ja lukenut "Miehet jotka vihaavat naisia". Olen hyvin hämmentynyt että rakastan tuota kirjaa sillä... niin. Ehkä olen tulossa vanhaksi. Voisin kirjottaa ton luvun loppuun ja ehkä sitten käydä nukkumaan. Ei tosin nukuta, sillä heräsin kahdeksalta, kävin terkkarilla, tulin kotiin, nukuin kymmeneen, sitten hammaslääkäriin, nukahdin taas ja vedin _viiteen. Repikäämme tästä. Lisäksi siskoni poksahtaa tämän kuun aikana että... apua? Ja saatan olla kriittinen, mutta mua häiritsee toi "tilaa antologia" tossa vieressä, koska se on loppuunmyyty. Dx Minulla on isot kriisit taas, tiedän.

kesä

2009-06-15T01:40:00.000-07:00

Piti nyt tulla tänne teille avautumaaan kun ärsyttää tai no ei ärsytä tavallaan jännittää. Saan tänään tietää pääsenkö kouluun vai en. Enkä ees tiiä haluunko vai en. On se elämä jännää, valintoja täynnä. Kaiken lisäksi ulkona sataa vettä ja oon flunsassa. Ei kannata ajaa vesisateessa pyörällä tai käydä uimassa jäätävässä vedessä.

Oon ollu aika paljon mökillä. Kitkeny kukkapenkkejä, käynny soutelemassa ja vaan ollu. Toissa viikolla nähtiin majavakin uiskentelemassa ja totta kai on pitänyt käydä uimassakin ja nyt on flunssa. Töitä ei oo vieläkään löytynyt ja taitaa tämä kesä mennä lomailessa. Toisaalta oon miettinyt, että millon seuraavan kerran saan nauttia näin paljon kesästä kun nyt, kyllä sitä töitä ehtii tehdä koko loppuelämänsä :)

Tuli tuossa myös koettua ukkosenkin julmat voimat. Olin muutaman askeleen päässä kun salama iski sähkötolppaan. Onneks selvisin pelkällä säikähdyksellä, mutta kyllä sen jälkeen juoksin henkeni edestä takaisin sisälle. Eli mitä me tästä opimme, kunnioittakaa luontoa.

Kesä on minun osaltani mennyt rauhallisesti ja lomaillessa. Juhannuksena on taas tarkoitus lähteä mökille sekä heinäkuussa olisi tarkoitus käydä tampereella ja kiertää kuopion seutua. Eikä sitä tiedä vielä mitä muuta keksii.
Oikein hyvää juhannusta teille kaikille ja toivottavasti aurinkokin paistaisi. Minä lähden tästä parantelemaan , lukemaan Anna Kareninaa, kuuntelemaan Samuli Edelmania ja katselemaan sadetta ikkunasta. Terveiset kaikille ! :)

Lomastressiä?

2009-06-14T19:25:00.000-07:00

Joo, nyt ollaan puolessa välissä kesäkuuta eikä hirveästi tunnu, että on kesäloma. On satanut kauheasti, joten en ole ollut kauheasti kesäfiiliksissä. Sitten kun on tullut yksi kaunis päivä, niin tuntuu siltä, että pitäs ehtiä tehdä kaikki. Toissapäivänä oli kaunista, oikein ukkosti ja oli hirveän hiostavaa. No mieluummin vaikka niin kuin tätä sadetta. Eilen oli puolet päivästä ihan kaunista, nyt taas sataa.

On ollut hirveä kiire. Kuukauden päästä on animecon. Tai oikeastaan se on jo mennyt kuukauden päästä. Cossipukujen tekeminen on vielä kesken, ollaan tuskailtu niiden pilvien kanssa, ei oltas kyllä ikinä osattu kuvitella että niiden tekeminen on noin vaikeaa! AAARGH. Itachi voisi itse tulla tekemään ne, tai mie kohta syön ne.

Ajattelen koko ajan, että nyt on loma, nyt pitää tehdä sitä, tätä, tuota ja vielä tätäkin. Sitten stressaan kauheasti, kun en saa tehtyä niitä asioita, mitä olen suunnitellut tekeväni. Ja tuo animecon vie aika paljon mun ajatuksistani nyt, koska panikoin aina, kun on vähänkin kiire. En pidä kiireestä. >:

En siis ole paljon ehtinyt antautua kirjoittamiselle, mikä rassaa mua kaikista eniten, koska sitä HALUAISIN kaikista eniten tehdä. En kouluaikana saanut kirjoitettua paljon mitään, mitä olisin halunnut. Odotin vaan, että tulee kesä, että voisin taas keskittyä paremmin. No nyt on kesä. Ja nyt mulla on niin hirveä liuta kirjoittamattomia juttuja, etten ensinnäkään meinaa osata päättää, mistä aloittaa. Lisäksi tuntuu siltä, että tarttisin kaksinkertaisen energian kirjoittamiseen entiseen verrattuna. Sitten musta tuntuu koko ajan, että aika loppuu kesken, kesä loppuu kesken, en saakaan tehtyä edes sitä ja sitä ficciä valmiiksi, mitä suunnittelin.

Ensikuussa on synttärit. Hahah. AAARGH. Niinpä onkin ja niistä koituu lisää kaikenlaista aikaa vievää ja mua rasittavaa aktiviteettia. Sitten kun olin suunnitellut, että kesän aikana tapaisin sitä, tätä ja tuota kaveria, niin vähän alkaa tuntumaan, että en oikein ehdi järjestää niitä kaikkia tapaamisia. En jaksa.

Toisin sanoen, nyt haluaisin vain unohtaa kaiken muun ja keskittyä pelkästään kirjoittamiseen! AAARGH. Mutta kun en voi tehdä niin. Mua rassaaaaa.

Olin ajatellut pitäväni lomaa ihan.

Meen nyt takaisin nukkumaan. Heräsin, enkä saanut enää unta, kun muistin, mitä kaikkea mun taas pitäisikään tehdä... :D

örvellän.

2009-06-05T07:34:00.000-07:00

Yo.

Sain sitten töitä pariksi kuukaudeksi. Saan päättää itse työaikani, saan oman toimiston ja rauhaa joten... kiva. Tosin odotan innolla sitä, kun pitää alkaa nousta taas kahdeksalta.

Hommasin tänään myös Sims 3:sen, joten olen varmaan onnellisesti naimisissa sen kanssa pari päivää.

Pitäisi luoda lj:hin kirjoitus-sivut, argh. Jos jaksaa~ Nyt voisin mennä lämmittämään käsiäni, ihanaa kun on näin "kesä". <3

Keskosistaa paksu

2009-05-30T23:12:00.000-07:00

Hyvää huomenta kaikille kivoille kirjoittajakavereille. Viikon "töitten" jälkeen kroppa on kuin täryjyrän alle jäänyt, mut kyllä se siitä. En oo purkanu vielä muuttokasseja enkä kajonnu yhteenkään kirjoitukseen. Takki on ollu niin helvetin tyhjä kaikesta luomisen tuskasta, et on pakko pitää pieni breikki ton kirjoittamisen suhteen. Mut vakaa aikomus on kyllä, et novellikokoelma Nälkäinen elekeläinen on kasassa tään vuoden puolella. Tai onhan se tietty kasassa, mut että minua tyydyttävässä muodossa, onkin jo toinen juttu. Tässä samalla toivotan kaikille teille antoisia kirjoitushetkiä ja muistakaa että "Jokaisella on tämänsä". Te vihaatte tätä lausetta, mutta kun sen tajuatte, niin tajuatte kaiken. Sanokaa vain Hyyrysen sanoneen. Iltapäivällä pitäis lähteä pesisharkkoihin. Saattaa tulla kuuma, lupas 31 lämmintä.

Niin, toi otsikkko. Niinkuin tulin kaiketikin talven aikana maininneeksi, tää kylä vilisee originelleja tyyppejä, joilla on myös originelli kieli, josta on hyvä ammentaa materiaalia omia kirjoituksia varten. Minua henk.koht. askarruttaa, että jos henkilö on keskosistaa paksu, onko hän silloin vauras vai köyhä. Itse kallistuisin vaurauden kannalle, mutta minähän en koskaan mittaa mitään materialismin mittareilla, joten vaikea sanoa. Erittäin hieno ja osuva kuvaus kuitenkin henkilöstä. Mainittakoon vielä että se ei kuvaa Anssi Hyyrystä. Hyvää kesän jatkoa kaikille. Nähdään Korkeasaaressa.

Näin eilen Elisan ♥

2009-05-29T07:19:00.000-07:00

Kohta alkaa viimein kesäkuu ja sitten on virallisesti kesä. >XD Tosin nytkin on jo tosi lämmintä. Tuossa on tänään ottamani kuva meidän pihan kirsikkapuusta. <3

Mutta tosiaan eilisestä. ^^ Näin siis eilen Elisan. Se tuli käymään Haminassa ja poikkesi samalla Kotkassakin. Oli tosi kiva nähdä. Käytiin Pasaatissa kahvilla ja juteltiin kaikenlaista.

Todettiin siinä, että vastahan siitä on viikko, kun viimeksi nähtiin. Mutta ei tunnu yhtään siltä, että olisi ollut jo viikon lomalla, ihan kuin olisi ollut koulusta pois vasta muutaman päivän.

On kyllä ikävä teitä kaikkia. Oon paljon miettiny mitä te kaikki mahdattekaan touhuta. XD Sitten tulee välillä kateltua kelloa ja viistoista yli kakstoista miettii, että jaa, nyt meillä ois ruoka koulussa... ja puolkolmelta ois kahvi ja pääsis kotiin. xD

Joo, tällästä näin. :D Pärjäilkää kaikki. <3

Hei kaikille!

2009-05-25T01:40:00.000-07:00

Tänään paistaa aurinko ja on luvattu tosi hyvää ilmaa. Toivottavasti tästä kesästä kokonaisuudessakin tulisi hyväilmainen kesä.

Minä olen aloittanut lomani toki tyypilliseen tapaan mangan parissa. Olen lukenut muutakin kuin Narutoa, mutta eniten Narutoa. Uusi chapter tuli viime perjantaina enkä millään jaksaisi odottaa seuraavaa, koska se jäi niin ihmeelliseen kohtaan (niin kuin yleensä).

Eilen luin myös uudestaan uusimman suomenkielisen Naruton (16) kaikki Itachi ja Kisame -kohdat. Huomasin, että Kisame itse asiassa teitittelee tähän mennessä vissiin kaikkia tuossa suomennoksessa. Alan tottua siihen! Lukiessa suurin osa ajasta meni siis intoiluun. ♥♥♥ (Huu, kun se vaan on niin hienoa!*-*)

Yhtenä päivänä luin myös sen Miialta saamani kirjan, jossa on japanilaisia tankarunoja. Tykkään siitä. ^^ Kiitos oikein paljon. <3 (Se on varmaan eka runokirja, jonka luin ihan omasta tahdostani ja mielelläni ja vielä tykkäsin siitä. XD)

Pari päivää sitten liityin Facebookiin, koska muitakin on siellä. :) Kuten olen siellä sanonutkin, jotkut jutut on vielä vähän hakusessa, mutta ihan hyvä paikka se on. Pelkäsin aluksi, että jäisin siihen täysin koukkuun, mutten nyt sentään ole asunut siellä. xD Kiva kun on monia keinoja pitää teihin yhteyttä. <3 On ikävä. :3

Tänään olisi loistava ilma lähteä ulos. En ole saanut kyllä Saraa kiinni, eilen illalla soitin sille. Pitää tänään taas koettaa uudestaan. Tekisi kovasti mieli tehdä jotain muuta kun istua koko ajan täällä kotona. Jotenkin on ollut vähän outoa, kun koulun takia oli pitkästä aikaa enemmän aktiviteettia ja nyt ei ole taas mitään. Tietenkin olen silti aina väsynyt. xD

Eilen kuitenkin sain kirjoitettua jo jonkinmoisen fanficin. Siitä olen tyytyväinen. :D

Ja äsken löysin aivan upean Naruto-doujinshin (fanisarjis) netistä. ;.; ARRR~ <3 Se oli niin hienooooooo~~ Ja siitä tulikin mieleeni, että voisin lukea ne kaikki rästiin jääneet, jotka olen joskus ladannut mutta en ole sillä hetkellä jaksannut niitä lukea. Siinä onkin tekemistä. Niitä on paljon. xD Pitää vähän valikoida ensin.

Joo, lisäksi tänään täytyy vielä vähän siivota. Huoneeni siivosin joitakin päiviä sitten. Hirveesti oli niitä koulun monisteita. xD

Fufufu. (Tekee mieli limsaa.)

*hugs*

mm.

2009-05-23T16:10:00.000-07:00

Otsikko siksi, että se kuvaa tämän hetkisiä tunteita paremmin kuin hyvin.

Muistin vasta äsken, että minun piti kirjoittaa tänne jotain tällä viikolla. Olo on vain ollut niin sekava viime aikoina.

Olen viimeiset päivät nyt yrittänyt vain olla. Olen kirjoittanut, nukkunut, kirjoittanut, nukkunut. Ensi viikolla olisi vuorossa kevätsiivous ja huoneen laitto Emman tuloa varten. Neljäs päivä ensi kuuta sitten kyselemään varmistusta siihen työpaikkaan, kun asiaa hoitava nainen palaa töihin. Sitten heinäkuussa pelätään tuloksia koulujen suhteen ja muutetaan mahdollisesti. Pitäisi jossain vaiheessa aloittaa sitä kirjaakin, mutta ajatukset ovat kaikkialla muualla. u__u'''

Tällä hetkellä vain on sellainen olo, ettei jaksaisi muuta kuin nukkua parikin päivää putkeen.

piti vielä sanoa...

2009-05-21T07:26:00.000-07:00

Nyt olen saapunut tänne Mikkeliin ja kokoajan etsin jotain tuttuja ja merta. Tässä lähellä on vain tuo lampi, joka nyt ei ole kovin hieno. Lauantaina sitten lähden mökkeilemään : Maalaamaan, syöttämään lampaita, lukemaan ja saunomaan.

Eilen olin illalla olin kuuntelemassa reaggeeta (vai miten se kirjotetaan). Oli kyllä todella hauskaa ! Ihan erilaista musiikkia mitä olen tottunut kuuntelemaan. Huomenna pitää hakea Bob Marleytä kirjastosta. Jamaica tunnelma jäi elämään.

Pyydän anteeksi jo kirjotusvirheitä, mutta silmät on todella väsyneet. Olen nukkunut todella vähän tai ainakin siltä tuntuu. Silmät ovat nähneet nyt liikaa.

Viimeisenä yönä keksittiin lähteä musteen tyttöjen kanssa katsomaan tähtiä Tervasaareen. Juotiin teetä, katseltiin tähtiä ja kuunneltiin merta. Juteltiin syksystä ja ymmärsin, etten muistanut yhtään mitään. Olen varmasti ollut aivan erilainen ihminen. Katselin myös eilen kotiin saavuttuani kuvia, jotka oli otettu vuosi sitten, enkä tunnistanut itseäni niissä. Olen siis varmasti todella paljon muuttunut. En tiedä, kertokoon joku muu. Tuntuu niin samalta, mutta niin erilaiselta.

Eilen sitten muuttokuorman kanssa päästiin Järvenpäähän, kaikkien mutkien kautta. Ajattiin siis jostain Askolan ja Myrskylän kautta, jossa oli hiekkateitä. Haminakaan ei ole niin landella. Sitten järvenpäähän päästyä tuntui, etten olisi koskaan lähtenytkään sieltä, olo oli hieman sekava. Hamina kummitteli mielessä ja tavarat oli Järvenpäässä. Oli jotenkin epätodellista.

Tallinnan reissu oli kyllä todella mukava kiitos siitä teille. Japani kaupat, auringonlasku ja taide. Kumun nykytaiteenmuseo oli todella upea paikka. Erityisesti sellainen nimi kuin Mägi jäi mieleen. Erityisesti se patsastaideteos oli hieno. Viimeisen tsaarin rintapatsas ja muita suurmiehiä oli seinällä rivisssä, korokkeilla rivissä ja tuijotti seinää. Taustalla tuli sekavaa puhutte. Jäin siihen oviaukkoon vain kuuntelemaan, se oli upeaa. Myös mielessäni välähti ajatus siitä, että taide on myös jonkilainen persoona. Se katsoo meitä ylhäältä päin ja se näkee kaiken. Samalla se nauraa meille, sillä pidemme itseämme liian tärkeinä ja hienoina. Vaikka olemme vikoja täynnä. En tiedä onko siinä ajatuksessa mitään järkeä. Voi olla, että olen viettänyt liikaa aikaa Hugo Simbergin kanssa, joka teki kuolemasta persoonallisen.

Tieni vie ensi viikolla taas Haminaan ja sitten on pikkuveljeni ylioppilasjuhlat. Sen jälkeen en tiedä mitä tapahtuu. Jokainen päivä tänä kesänä on todella arvoitus ja varmasti sponttaaneja retkiä täynnä.

Täytyy kuitenkin sanoa, että vuosi oli ihana ja opettavainen. Diskogolfi, Ari-täysikuu, muumilimu, kieletyt sanat, buddha, animet ja mangat, kärsimykset ja palkitsevaisuus.
Teitä on jo ikävä. Toivottavasti kaikki pääsee elokuussa korkeasaareen ja muutenkin pidetäähän yhteyttä. Suuri kiitos!

Nyt koiran kanssa lenkille!

"Sano se tänään omilla sanoillasi.
Sano vihdoinkin ääneen se, minkä
ennen uskalsit vain kuiskata."
- Anna-Mari Kaskinen-

Hyvää kesää!

Meijän ilmotustaulu ♥

2009-05-18T23:59:00.000-07:00

Viimeiset ponnistukset

2009-05-18T23:17:00.001-07:00

Nyt on sitten viimeinen varsinainen koulupäivä, huomenna kevätjuhla. Tuntuu todella oudolta, että vuosi on jo nyt pulkassa, vastahan tänne tultiin! En oikein tiedä miten koulun loppumiseen pitäisi suhtautua. Haikeaahan se nyt ainakin on, mutta ei ajatus siitä, että aamuisin saa taas nukkua pitkään kovin pahalta kuulosta.

Tämä vuosi on ollut täysin erilainen kaikkiin aikaisempiin kouluvuosiini verrattuna. Aiemmin kouluun meno ei oikein ole maittanut, enkä todellakaan ole viihtynyt aiemmissa paikoissa (varsinkaan lukiossa!). Suoraan sanottuna "omien lomien" viettäminen hienojen tekosyiden nojalla on aiemmin vienyt enemmän aikaa kuin itse koulussa istuminen. Täällä kuitenkin on ollut erilaista. Ainakin omasta mielestäni olen ollut poissa vähän ja jopa viihtynyt koulussa todella hyvin. Kaiketi kyse on siitä, että tänne oikeasti halusin tulla ja olin aidosti kiinnostunut opetettavista asioista. Noh, ainakin suurimmasta osasta. Täällä opetetut asiat eivät myöskään olleet valmiiksi pureskeltuja ja eikä opiskelu itsessään inhottavaa pakkopullaa.

Olen onnellinen siitä, että olen päässyt yli tulevaisuudesta stressaamisesta. En saanut kesätöitä, eli saan löhötä kotona ainakin koko kesän ajan. Mikä ei kuulosta omissa korvissani lainkaan vastenmieliseltä, vaikkakin rahaa olisi toisaalta ollut mukavaa saada hieman lisää
Sitten kun joskus päästään syksyyn asti ovat suunnitelmani auki. Jonnekin on kai mentävä, ei tosin omasta tahdostani. Alkuperäinen suunnitelmani oli hankkiutua taide- ja mediapajalle, mutta kiinnostukseni sitä kohtaan on jostain minulle toistaiseksi tuntemattomasta syystä haalentunut. Tiedä sitten minne tulen päätymään. Varmasti tiedän vain, että kouluun minua ei ainakaan tänä vuonna enää mikään maailman mahti saa. Mielestäni koulutus on täysin yliarvostettua, mutta sitähän ei nykymaailma tajua. Tännekään en hakeutunut täältä saatavien papereiden vuoksi vaan siksi, että tiesin tulevani oppimaan täällä jotain jota kirjoista ei voi, ainakaan kovin helposti, oppia. En tietysti ole varsinaisesti kouluja vastaan ja jos löytäisin jonkun Jamilahden kaltaisen koulun, jossa pääsisin opiskelemaan jotakin, johon kokisin tarvetta ja tietäisin, etten voi opiskella niitä asioita itse, pyrkisin sinne kyllä. Harmi vain, että ainakaan täällä lähimaastossa, eikä tämänhetkisen tietämykseni mukaan koko Suomessa, ole sellaista koulua. Tiedän, että jonkinlaisia töitä saa ilman jotain mukamas niin hienoja papereitakin, eikä kirjoittamistani auta mikään kirottu ammattikoulun suorittaminen tai vastaava. Pystyn opiskelemaan asioita ja kasvattamaan tietojani ilman valvovaa silmäpariakin. Ei kaikkien mielestäni tarvitse kulkea samanlaista, "sitä oikeaa" tietä.

Tulee loppuvuoteni sujumaan miten tahansa, niin tiedän sen, että ensi vuoden alussa pääsen vihdoin karistamaan Kotkan tomut jaloistani ja aloittamaan virallisesti sellaisen elämän, jota haluan elää. Helsingissä pari vuotta ja sitten maailmalle.

No, siinäpä se kaikki taisi sitten ollakin. En ainakaan tähän hätään keksi enää mitään muuta sanottavaa, joten kiitoksia vain kaikille hienosta (ja toivottavasti hyödyllisestä) vuodesta!

Terveiset Tallinnasta!

2009-05-18T23:09:00.001-07:00

Tallinn

Kadriorgin palatsi

Käytiin metsässäkin

Pilvikirsikka puu

Upea auringonlasku Suomenlahdella

Puluja

Me vain!

kuvat by. Himsu

Tallinnan reissusta (me nähtiin Anders!)

2009-05-18T08:39:00.001-07:00

Odotin, että joku muu olisi kirjoittanut tänne ensin, mutta kun se kerran käy, niin kirjoitan nyt sitten taas heti itseni jälkeen... xD

Tosiaan, Tallinnan reissu meni hyvin. Niin, minäkin olin mukana, vaikka pitkään epäilin, lähdenkö vai enkö. Sannimari ja Suvi ei olleet mukana, muut oli.

Torstai-aamuna mentiin Hesaan bussilla ja kun päästiin sinne, niin meillä oli aikaa vähän touhuta jotakin siinä Kampissa. Totta kai kipitin ensimmäiseksi Blippoon, siis animekauppaan, ja ostin sieltä muutaman pehmon. <3

Joo, mutta sitten mentiin syömään. Aluksi meidän piti mennä johonkin toiseen ruokapaikkaan, mutta sitten Miia suosittelikin jotain sellaista paikkaa Lasipalatsissa ja mentiin sinne.

Mie istuin sellasella paikalla, että näin sen muun ravintolan... ja sitten yhtäkkiä siitä kävelee Anders ohitse. :D Olin ihan että whuuuuut?!?! XD Se meni vessaan. Jäätiin sitten kyttäämään, että milloin se tulee pois sieltä. Ja kun se tuli sieltä, niin Anssi meni ja läimäytti sitä olkapäille ja kajautti jotain "Terve Anders!" xD Hitsit että se säikähti. Sitten me kaikki muut rynnättiin moikkaamaan... ja se oli ihan että "Mitä te täällä teette? O.O" xD "ollaan luokkaretkellä". Ai vitsit se oli hyvä juttu. xD

Joo, mutta sitten käytiin sellasessa japanilainen naisellisuus-näyttelyssä Hesassa. Se oli tosi mielenkiintoista. ^^ Kun siellä oli kaikenlaisia japanilaisten naisten tavaroita eri aikakausilta ja kaikenlaisia hienoja kuvia ja niin eespäin. Se oli kyllä minun mielestäni koko reissun paras näyttely missä käytiin. <3 Sitten siellä alemmassa kerroksessa oli vielä japanilainen teenäyttely! Huu, sekin oli tosi siistiä~~ <3

Joo, ja sitten tosiaan illalla lähettiin laivalla Tallinnaan. Heti sillon aamulla ensitöiksemme mentiin kattelemaan sitä vanhaa kaupunkia siellä. :D Se oli tosi hieno. Tuo kuva on sieltä, yhdeltä kivalta tieltä, jota pitkin käveltiin. Otin sieltä paljon kuvia. ^^ Se muuri/linna hommeliini oli hieno ja siellä oli yksi tosi kiva vänkyrä puu. <3 Joo, oi vitsit siellä oli hienoa, ritarit vaan puuttui. XD Haha, sain mie kuvan jostain ihmeen Robin Hoodista joka käppäsi meitä vastaan tiellä yhessä vaiheessa.

Sitten käytiin Kadriorgin palatsissa, se oli hieno paikka. Kumussa taas en kauheesti viihtynyt, koska en oikein pidä nykytaiteesta enkä mistään kokeellisesta nykytaiteesta. Tykkään enemmän niistä vanhoista jutuista. ^^ Hehe, olin vähällä eksyä, kun hukkasin Elisan, mutta sitten onneksi löysin Marian. xD Siellä oli muuten kaksi sellaista isoa autonrenkaista tehtyä nojatuolia. Ne oli hauskoja. :D

Joo, olen ihan hyvilläni, että lähdin sinne Tallinnaan siis. Oli mukavaa. ^^ Vaikka jalat kyllä tuli ihan pirun kipeiksi, kun ensin juostiin päivä siellä Hesassa ja sitten heti perään toinen päivä Tallinassa. Käveleminen alkoi sattua oikein toden teolla siinä vaiheessa, kun oltiin menossa Kumuun. Lisäksi oli ihan kamala nälkä. xD Mutta onneksi sitten saatiin levähätää intialaisessa ravintolassa, kun jouduttiin niin hitsin kauan odottamaan meidän ruokia. Ihan hyvää ruokaa sinänsä oli, liian tulista vaan.

Sara toi mulle Tukholmasta hienon Naruto-tyynyn tuliaiseksi! :D Huu, siinä on hieno Kakashi... ja Sasuke ja Naruto ja muitakin. ^^ <3 Huuu~~ <3<3<3 Kiitos, Sara. ^^

Joo, sitten muihin aiheisiin. Huomenna on viimeinen koulupäivä. D: Aww. On kyllä sinänsä kiva päästä viimein kesälomalle, sillä en ole tuon koulun kiireiden takia jaksanut oikein kirjoittaa fanficcejä ja siksi mua vähän rasittaa. Mutta tosiaan olen suunnitellut jatkavani ficcejäni taas kesällä ja toivon tosiaan, että saan taas kirjoitettua enemmän, kun ei tarvitse noista kouluhommista stressata. :) Itachi-ideat odottavat kirjoittamistaan... <3

Joo, mutta siis kyllähän se vähän surettaa, että koulu loppuu, koska tuo on ollut tosi kiva koulu. Mulla ei ole ollut moneen vuoteen koulussa noin kivaa. xD Olen saanut paljon uusia kavereita ja on ollut mukavaa käydä koulussa. Olen siis tyytyväinen, että tulin tänne Jamilahteen. ^^ Kiitos siis kaikille.

(Tommi, ne kirjallisuushistorian tunnit oli ihan parhaita. :D <3 Minä tykkäsin.)

Jeps. xD Kuinkahan hiton pitkä postaus tästä oikein tulee, apua. XD Pitää varmaan lopettaa.

Hyvää kesää kaikille~ <3<3<3

Lehdentekoa

2009-05-07T10:29:00.001-07:00

Olenko ainut, joka muistaa tämän blogin vielä kaikessa tässä tohinassa? D: No, kaipa se on ihan ymmärrettävää. XD Kiirettä pitää.

Mutta tänään oli hirmuhauskaa! Tehtiin sitä lehteä. Tulin oikeestaan tunnin myöhässä kouluun. Tänään kaikki jutut piti saada valmiiksi, että sitä lehteä pystyttiin ruveta taittamaan. Aamulla menin heti kouluun tultuani Ninan kanssa kuvailemaan Haminaa. Oli hauskaa - vaikka ilma oli pilvinen ja vähän alkoi vettäkin lopulta ripottaa. Mutta teki mieli jäätelöä! Rahat vaan jäi koululle. xD

Sitten tultiin takaisin koululle ja menin kuvailemaan rannasta kuvia Elisan pyynnöstä. Otin muutaman kuvan vielä koulustakin. Sannimarikin oli tullut jo kouluun. Eli kaikki oli paikalla. :D

Sitten mentiin syömään... jonka jälkeen alkoi ihmisten tehdä mieli karkkia ja jäätelöä. Minä ja Nina lähdettiin ostamaan! (oli ruokatauko vielä). Käytiin samalla vähän muuallakin. Ja ostettiin jäätelökioskilta ittellemme jäätelöt ja syötiin ne. XD Sitten käytiin ostamassa Marianne-karkkeja (Elisa halusi niitä) ja Marialle vadelmajäätelöä. Itellemme ostettiin muumi-limsaa. <3 Ai niin, ostettiin me vielä suklaalevy. Nina ja Wilhelmiina taisi syödä sen. :) Joo, ja aurinkokin oli alkanut paistaa ja oli lämmin. <3

Sitten tultiin lopulta kouluun takaisin puoli kaksi. Ja tarjoiltiin sitten niitä karkkeja kaikille. Annukkakin ilahtui.

Sen jälkeen menin sitten atk-luokkaan... Maria ja Elisa oli siellä taittamassa sitä lehteä Anrin (apua, noinko se kirjoitetaan?) kanssa. Meillä oli hauskaa Anssin pääkirjotuksen otsikon kanssa. xD

Joo, päästiin lopulta vasta puol viis kotia. Eli ehdittiin toilailla kaikenlaista. Välillä tuntui vähän siltä että vaan juostiin kaikki sinne tänne ja sählättiin ympäriinsä. xD Kaikki tais olla jo vähän väsyneitä ja levottomia, mutta hilpeä tunnelma ainakin oli. xD <3

Sannimarin kanssa oli hauskaa. :D

Mulla on ollut nyt kamera mukana koulussa kolme päivää, koska on tarvinnut ottaa niitä kuvia ja se on ollut hubaa. <3 Oon saanu otettua paljon kivoja kuvia, ympäristöstä ja meistä kaikista. XD Videoitakin olen ottanut. ^^ Heheh. xD Ne on hyviä.

Joo, sitten me kai tulostetaan, monistetaan mitä lienee tehdäänkään, se lehti vasta huomenna. Koska muuten me oltaisiin oltu koulussa vielä... ties kuinka pitkään. XD Eli huomiseksikin on hommaa vielä sen lehden parissa.

Pitäisi tehdä tänään tai huomenna se lehtikurssin oppimispäiväkirja. Taidan kyllä tehdä sen huomenna, ellen sitten jaksa alkaa puurtamaan sitä Lostin jälkeen. Niin, niin, Lost alkaa kohta. 8D

Waah, kyllä väsyttää. Mutta hitsit siitä meidän lehdestä tulee uber hieno. ♥ xD

Nyt Lostia kattomaan~ --->

Jääkiekko

2009-05-04T13:42:00.001-07:00

AAAARGH.

Oliko Suomen taas pakko mennä sähläämään hyvä peli? Virallinen peliaika loppu 3-3 vaikka Suomi johti melkein koko pelin ajan! ...Siis ARGH. Ei voitettu lohkoa sitten, ei. Ois ollu siistiä viedä lohkovoitto Kanadalta vielä, mutta kun eiiiii...

No jooh... voiskohan nää suomalaiset sitte pitää päänsä kylmänä ja voittaa maailmanmestaruuden vaihteeksi? Ihan vaan vaihteeksi. Jooko.

Mutta kun ei ne voita sitä kuitenkaan! Niin siinä aina käy! AARGH.

Hyvää vappua!

2009-04-29T03:12:00.000-07:00

No, se on oikeestaan vasta perjantaina, mutta huomenna on itsenäistä työskentelyä, joten en tule kouluun, niin...

Yeah. Kohta alkaa viimeinkin sitten toukokuu. Ajatella, pari viikkoa koulua jäljellä. Lopputyö on ihan hyvällä mallilla, sain eilen palautetta siitä ja korjailin sitä jo jonkin verran kotona, mutta pitäisi jatkaa vielä.

Hommat alkaa vähitellen tosiaan hoitumaan. Sain juuri kritiikin tehtyä ja enää pitäisi tehdä kolumni. Lopputyön oppimispäiväkirjaakin sain viimein eilen kirjoitettua. Ei enää tunnu ihan siltä, että hommat kaatuisi niskaan. Saattaa sitä sittenkin saada kaiken tehtyä ajoissa.

Mutta eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa, mitä tahansahan saattaa vielä tapahtua... xD (olen saanut moisen asian huomata...)

Nyt ei kyllä millään jaksaisi istua täällä koulussa kirjoittamassa 15 vaille neljään... :/ Mieluummin menisi kotiin kirjoittamaan.

Eipä kai tässä sitten muuta... :) Hyvää vappua tosiaan kaikille. Juokaa paljon simaa ja syökää munkkeja! XD

kevät..?

2009-04-22T07:17:00.000-07:00

Tervehdys täältä sängyn pohjalta. Todellakin iski vatsatauti pahimpaa mahdolliseen aikaa. No ei auta muuta kun kirjoittaa kuitenkin samalla lopputyötä. Miks valitsikaan niin pahan aiheen? Hugo Simbergistä fiktiivinen romaanikatkelma, jesh. En todellakaan mee siitä mistä aita on matalin,miks Elisa oi miks? Ja miksi aina kevät on sitä aikaa, että sillon kertyy kaikki?
On tässä hyväkin puoli, että tuli just nyt kipeeks, sain katottua yhen leffan nimeltään Laulu Lintu, oli kyllä todella hyvä leffa, suosittelen. Mutta nyt olen taas elävien kirjoissa ja meidän opintomatkakin lähenee, toivottavasti kaiken sais tehtyä edes ees siihen menessä.

Mutta,onneks sinivuokot kukkii rannassa,zen cafee soi koneella, on huono olo ja pitäis tehdä lopputyötä, mutta eikun hommiin.

Tässä teille vielä tämän päivän ajatuslause:

" Vaikeinta on valita, koska loppuelämäkseen
jäi miettimään, oliko valinta ollut oikea.
Kukaan ei kyennyt tekemään valintaa
pelkäämättä."
- Paulo Coelho-

Voi nakki ja kana -__-

2009-04-21T08:43:00.000-07:00

No hei!

Aatelkaa, koulua on tosiaan enää kuukausi jäljellä. Tai oikeestaan ei enää sitäkään. Niin, ja juuri siksi se kai aiheuttaakin tällä hetkellä hyvin paljon päänsärkyä. Koulu siis.

Ainoa, mitä jaksaisin nyt tehdä, on päättötyö. Mutta en osaa nyt jatkaa sitä, odotan vaan että saisin siitä kommentteja ja ehkä sitten taas tajuaisin, miten jatkaa sitä. -_- Noniin, mutta mulla ois paljon muutakin tekemistä... mitä pitäs nopeasti saada tehtyä, mutta kun ajatus ei vaan luista!

Huomiseksi pitäs kirjottaa joku pakina. Myöhästyin tänään koulusta, että en ollut kuulemassa siitä Annukan höpötystä - ja olen nyt kovasti ulalla - tosin olen aina ollut pakinasta ulalla, joten ei se sinänsä paljon muuta asiaa. >XD Mutta hitsi, en tajua. Enkä jaksa. Eikä ajatus luista.

Sitten pitäisi saada... 4 kirjaa luetuksi. Siis aargh. Iso AARGH. + pitäisi kirjoittaa oppimispäiväkirjoja, päättötyöstä ja sitten siitä kritiikin kurssista, joka meillä oli. Noh, olen vähän kaiken muun kohdalla tänään luvouttanut, mutta sen kritiikin kurssin päiväkirjan yritän jopa saada tehtyä.

Mua oikeesti pännii. Tuntuu siltä, että aika loppuu. >_>

Enkä jaksaisi puurtaa (enkä ajatella xD) koko ajan. Päätä särkee.

AARGH. D:

Miten selvitään tästääää~???

Panique. D: gaaraaaghhh. Gaara. :D

2009-04-15T07:17:00.000-07:00

Heipsan!

Olipas tänään taas vaikea päivä. Aurinko paistaa mikä on postiivista ja eikä asiat muutenkaan niin huonosti ole, mutta kun kaikki noi hommat,argh! miks en voi olla järjestelmällinen enkä näin laiska? Kauheesti taas hommaa ja kohta koulu loppuu. Jeij, päästään Tallinaan. Antologia ruljanssi on nyt sitten virallisesti ohi.

Olipa jännä kävellä keskustaan ja jäät oli lähtenyt jo merestä, tai suurin osa. Kohta pääsee taas rantasaunaan saunomaan ja ehkä veneellä keskustaan. Kirjastossa oli Mamma Mia, paras musikaali ikinä ja siin on vielä Meryl Streep nyt en ainakaan saa mitään aikaseks ja kohta aijon lähteä nauttimaan auringosta. Tää kevät on vaarallista aikaa, juoksentelee vaan tuolla ulkona. Pääsiäislomalla en todellakaan saanut mitään aikaseks ihmettelin ja olin. Mutta ehkä mun pitäis tässä jotenkin taas päästä Hugo Simbergin maailmaan, nähkäämme huomenna!

" Kaikki mitä tarvitset, tulee luoksesi
yhdessä tai toisessa salaisessa muodossa.
Jos tunnet sen, saat sen omaksesi.

Kaikki mitä haluat, tulee luoksesi,
tuntee sinut ja saat sen omaksesi.
Hengitä, laske kymmeneen.

Hinta selviää myöhemmin. "
- Doris Kareva-

The Castle of AAARGHH.

2009-04-14T12:27:00.000-07:00

Ah, koulu alkoi taas. Pääsiäinen meni ihan suht hyvin, luin mangaa ja meseilin. ^^ Sain myös tehtyä vähän päättötyötä.

Ajatella, että koulua on enää vähän yli kuukausi jäljellä. Aargh. Aargh. Alkaa ahdistaa päättötyö. Tai no, ei sinänsä ihan se päättötyö, vaan se oppimispäiväkirja vai mikä lie, joka siitä pitäisi myös tehdä. Nimittäin unohdan koko ajan, että se pitäisi tehdä. Enkä meinaa millään muistaa käydä lainaamassa niitä kirjoja, joita mun pitäisi lukea ja sitten pohtia niitä mun esseitäni.

Niin, että nyt mua ei kauhistuta enää niin paljon se saanko sen päättötyön valmiiksi, vaan saanko sen oppimispäiväkirjan siitä valmiiksi!! >_<

Tänään oli Annukkaa. Me joudutaan tekemään NÄYTELMÄSTÄ joku kriitikkikurssin päättötyö?! AARGHH!! Ei enää yhtänä näytelmää! Ei enää! Ei enää! Ei enää. Ei. Enää. Mulla on vielä yksi näytelmäkohtaus tekemättäkin. En enä yhtään jaksaisi! >_< Ja sitten siitä Hannelen kurssista se oppimispäiväkirja.

Jep. Mua rasittaa. >:

Hyvän Kukkia loppuunmyyty!

2009-04-12T01:39:00.000-07:00

Iloista pääsiäistä kaikille tasapuolisesti. Myin tuossa tänä aamuna viimeisetkin kirjat. Nyt ne ovat valitettavasti loppu. Tai en minä tiedä, onko siinä mitään valittamista. Tehtävä on saavutettu, uutta painosta vain kehiin.

Aahoo

Välityömarkkinat

2009-04-08T00:47:00.000-07:00

Sangen aktiivisena yhteiskunnallisena seuraajana minua on viimeaikoina alkanut huvittaa nuo uudissanat, joita virkamiehet tai Herra ties ketkä suoltavat tänne rahvaan pariin. On kolmatta sektoria, tuettua työtä, kuntouttavaa työtä ja ties mitä muuta vastaavaa. Ylivoimaisen ykkössijan ottaa kuitenkin sana välityömarkkinat. Jos sitä sanaa alkaa perkaamaan samoin kuin jotain vaikeatajuista runoa, tulkintoja sanasta löytyy vähintäänkin yhtä paljon kuin modernista runosta. Ensimmäisenä mieleeni nousee kysymys, ovatko ihmiset tippuneet johonkin vai saavuttaneet jotain, kun ovat siirtyneet välityömarkkinoille. Sanasta väli täytyisi tietenkin luontevasti ajatellen tulla ensiksi mieleen, että kysymys on väliaikaisesta työstä. Esiintyyhän sanassa sana välityö. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Kyllä välityömarkkinat ovat tarkoitetut pysyväksi olotilaksi. Ehkei lainlaatijan alkuperäinen tarkoitus tätä tue, mutta todellisuushan on aina jotain toista kuin visiot. Mitä siis ovat välityömarkkinat? Yhteiskunnan keino puhdistaa edes hiukan huonoa omaatuntoaan? Vai aito ja pyyteetön halu luoda ihmiselle parempaa toimeentuloa? Olkoonpa kumpaa tahansa, niin ainakin tälle kolmannen sektorin kuntouttavalle ja palkkatuetulle illuusiolle on saatu luotua kongeniaalinen nimi. Siitä minä pidän. Ei politiikan tarvitse olla niin vakavaa. Välityömarkkinat, Tavaramarkkinat..... hah hah haa......

Hyvää pääsiäistä!

2009-04-08T00:10:00.000-07:00

http://disney-clipart.com/Easter/pooh-bear/Easter-Pooh-Friends-Eggs-sm.jpg

Huomenta kaikille!

2009-04-07T23:59:00.000-07:00

Enpä ole tänne vähään aikaan kirjoitellut, mutta ei ole ollut mitään ihmeellitä... Huomenna on viiminen päivä tällä viikolla, ja sitten alkaa pääsiäisloma! Saa vähän rentoutua, tai sitten ei, kun pitää lopputyötä väsätä. Mutta ei anneta sen häiritä, kun sunnuntaina saa syödä suklaata niin paljon kun jaksaa, tai saa. Oma munasaaliini taitaa jäädä melko köyhäksi, kun en käynyt virpomassa.. XD Mutta voihan olla että meidän pääsiäispuput Putte ja Seve on olleet armollisia ja muistaneet minua.

Munarikasta pääsiäistä kaikille!

Himsu is back from Helsinki!

2009-04-07T09:20:00.000-07:00

...Kassit täynnä japanilaisia karkkeja, muutama manga, Naruto- ja FMA-fanikamaa, pocky-tikkuja ja paketillinen ramenia! :D

Ja sushi oli mielenkiintoista. Jotkut oli hyviä, osa taas ei. XD En pitänyt wasabi-tahnasta enkä inkivääristä. Tonnikala-sushi taisi olla lemppariani. Hitto, opin jopa syömään puikoilla! Vihreä tee maistui paremmalta kuin se, mitä meill täällä kotona on, jotain kaupasta ostettua...

Mukaani ei tarttunut yhtään pehmoa (paitsi yksi pieni, jonka ostin kaverilleni), osaksi siksi, että ne oli niin kalliita. Ebaysta saa halvemmalla! xD ...Eikä siellä ollut Anbu-Kakashi-pehmoa, ne oli loppu.

Blipossa oli hauskaa! Siellä on aina niin siistiä ja siellä soi hyvä (japanilainen) musa. xD Olisin voinut jäädä sinne asumaan.

Satoi räntää melkein koko ajan, mutta ei se mitään! Tokyokan oli siisti kauppa, sinne pitää mennä uudestaankin. Siellä oli kaikkea jännää. ;D Ja myyjät puhui japania... <3

Tapasin myös yhden nettikaverini. ^^ Ja mukavaa oli.

Jep, huomenna taas tavallisesti kouluun. Pitkä päivä tiedossa. Pitää mennä myymään antologiaa kirjkauppaan (ellei Anssi ole tänään ehtinyt kummasti myymään niitä loppuja? xD). Haha. :D

Jep, kyllä Hesassa jotain hyvää on! xD <3 huuuu~

2009-04-07T04:18:00.001-07:00

Ehkä nyt minunkin pitää tänne kirjoitta, pitkän tauon jälkeen. Kohta on pääsiäinen ja suuri juhla. Ehkä kevään kohokohta ja sitten alkaa kesä. Ulkona ilma ei todellakaan ole sen mukainen. Sataa lunta ja linnut laulavat. Ehkä se on se varma kesän merkki. Huomenna meillä on keikka suomalaisessa kirjakaupassa, itseasiassa odotan sitä innolla, en tiedä miksi. Yleensä kammoksun tuollaisia tilaisuuksia, missä pitää olla äänessä, hymyillä ja kertoa jotakin itsestään. Mitä kerrottavaa minussa on?
Sain lopputyötä ja muita rästijuttuja tehtyä. Olen kyllä huomannut, että vaikka pidän teatterista ja elokuvista ne eivät ole minun juttuni. En vain osaa kirjoittaa selkeätä ja hyvin ymmärrettävää draamatekstiä. Menee varmaksi vaan uusiksi, mutta menköön. Lopputyötä oli sentään kiva tehdä, vaikka onkin vaikea päästä yli 100-vuotta sitten eläneen Hugo Simbergin sielunelämään käsiksi.

Mutta hyvää pääsiäistä kaikille!

E

En jaksaisi.

2009-04-07T03:25:00.000-07:00

Tuntuu uskomattoman typerältä kirjoittaa tänne kun ei ole mitään sanottavaa. Voisin kitistä yleisestä väsymyksestä, ilmasta, lopputyöstä, kiireestä, ihmisistä, kaupungin palveluista, aikakaudesta, tylsyydestä, rahasta ja itseasiassa tässä mielentilassa vaikka koko maailmasta. En kuitenkaan jaksa vaivautua. En usko, että kitiseminen auttaa pitemmän päälle millään lailla. On siis vain jaariteltava jotain täysin hyödytöntä ja turhaa.
Vasta nyt, tuijotettuanin tuota jo kirjoittamaani tekstin pätkää muutaman minuutin, huomaan kuinka uskomattoman hankalaa on yrittää kirjoittaa tänne jotain, mihin ei sisältyisi juuri sitä iänikuista valittamista. Itseasiassa se tuntuu juuri nyt mahdottomalta. Kyllähän sitä jauhetaan, että pitäisi aina etsiä asioiden positiivisia puolia ja niin edes päin. Minua tuo lässytys on aina vaan ärsyttänyt. En ole koskaan voinut ymmärtää miksei ihminen saa olla huonolla tuulella jos niin haluaa. Paljon pahempaa mielestäni on sairaalloinen, raivostuttava tekopirteys. Turha esittää, että elämä hymyilee ja ilma on kaunis jos niin ei ole.
Valitettavasti oman kertakaikkisen surkean mielentilani kruunaa päivästä toiseen kammottava ilma. Jos aurinko paistaisi, ei tuulisi ja olisi muutenkin lämmin olisi huomattavasti helpompi hymyillä ja työntää kaiken maailman kurjuudet syrjään. Olen huomannut, että säätila vaikuttaa mielialoihini voimakkaasti. Lopputulos on siis se, että kuukaudessa on hyvällä tuurilla yksi päivä, jolloin elämän varjoisat asiat on helppo työntää nurkkaan. En tosiaan ymmärrä mitä niin hienoa tässä pirun takapajulassa on, viittaan tällä kertaa jopa Suomea suurempaan alueeseen (teen siis tällä kertaa suuren poikkeuksen antaessani ymmärtää, että Suomi ei suinkaan ole ainoa maa "täällä en haluaisi asua"-listani alussa). Suurin osa tuntemistani ihmisistä lähes rakastaa juuri tällaista, rauhaa ja hiljaisuutta. Osa vielä kaipaa jotain entistä rauhallisempaa. Olen huomannut kuinka uskomattoman hankalaa ihmisille on käsittää, että kaikkien ihanne ei ole jokin (tähän väliin kuuluisi pitkä liuta loukkaavia kirosanoja joten jätän sen tyhjäksi) elämä pienessä kaupungissa jossa lähes kaikki tuntevat toisensa ja tekemisistäsi tietävät tuttujesi tuttujen tuttujen sukulaisten tuttavien lisäksi myös kaikki useammin kuin kerran viikossa nenänsä ulos pistävät ihmiset.
En hyvällä tahdollakaan pysty ymmärtämään miksi ihmiset tuntuvat suorastaan halveksivan sitä, että haluaa jotain suurempaa, että haluaa elämältä jotain enemmän. Ehkä se on jotain pikkukaupunkipetturuutta joka on juurtunut niin pirullisen syvälle paikallisten mieliin ettei se sieltä tällä vuosituhannella katoa. Turhauttavaa tosiaan.
Ihan vain siksi, ettei tästä kirjoituksesta tulisi valtaisan pitkä pienien kaupunkien totaaliseksi lyttäämiseksi ja haukkumiseksi muodostuva tekele jätän vuodatukseni nyt tähän ja yritän keksiä viimeisiksi neljäksikymmeneksi minuutiksi itselleni jotain muuta aktiviteettia.

Vantaankosken kalapuikkopeli

2009-04-06T23:06:00.000-07:00

Heips!

Käykää katsomassa, kaikkea sitä keksitään! :)

http://pelikone.fi/pelit/muut/Vantaankosken-kalapuikkopeli/3346

t.Elisa

2009-04-06T05:25:00.000-07:00

Muistuttaisin vielä teitä takiaiset, tulevana keskiviikkona (8.4.2009) on antologian esittelytilaisuus suomalaisessa kirjakaupassa, klo 15 alkaen.

Katto, mitä jää viivan alle

2009-04-05T05:38:00.000-07:00

Nyky-yhteiskunnan absurdiutta huomioidessa tarkastaja Hyyrynen on tullut entistä enemmän vakuuttuneemmaksi seikasta, että ihminen ei ole onnellinen. Satuin katsomaan tuossa torstai-iltana televisiota, jota hyvin harvoin teen. Siellä puhui henkilö, joka oli ansainnut muutamassa vuodessa 33 miljoonaa euroa. Hän ei ollut tyytyväinen. Näin sen hänen naamastaan.
Ihminen ei saa siis onnea valtavasta rahamäärästä. No joo, tää tiedetään ja herättää kysymyksen, mistä se sitten sen onnensa ottaa, jos ei rahasta? Peruspäivärahalla pinnistelevä taas valittaa, että hänen rahansa ei riitä ruokaan. Hän syyttää tilanteestaan poliitikkoja ja ahnetta kapitalismia, joka on syönyt hänen eväänsä tyhjiin. Eikö ole aika jännä tilanne, että molemmat ääripäät ovat tyytymättömiä? Tosin ymmärrän hyvin molempien tyytymättömyyden. Kuilu on käsittämättömän suuri. Allekirjoittanut oli kerran työvoimatomistossa, missä hän esitti päällikölle kysymyksen:"Eikö ihminen saa olla köyhä, jos hän itse niin haluaa". Tähän kysymykseen ei sisältynyt ollenkaan populismia, vaan Hyyrynen kysyi sitä vakavissaan. Tätä virkailija ei jostain syystä ymmärtänyt, vaan käsitti sen vittuiluna. En nyt muista, tuliko minun seuraava käyntini ajan kohta vuoden vai puolen vuoden päähän, pitkälle kuitenkin. Yhteiskunnan kannalta kumpikaan asia ei ole hyvä, ansaita hirveän paljon tai hirveän vähän. Pitäisi ansaita sopivasti. Ja millä pirulla siihen sopivuuteen sitten pääsee.
Ei mitenkään. Siksi kaikki puheet palkoista kuulostavat pelkältä retoriikalta, kun niitä seuraa lintuperspektiivistä. Mutta juuri sieltä niitä olisi tarkasteltava, pelkästään sieltä. Voi Hyvä Jumala, mitä tapahtuu, kun poliitikko laskeutuu mikrotasolle. Niinhän heidän olisi tehtävä, mutta valitettavasti kansalainen tallautuu alle. Pieninkin järkevyyden siemen, joka ehkä saattaisi itää Arkadianmäen ongelmajätelaitoksella, kuolee siihen neuroottiseen pelkoon, että he ajattelevat uudelleenvalintaa. Ja silloin, juuri silloin, päättäjä on jo oman viiteryhmänsä vanki. Hänen objektiivinen ajattelumaailmansa katoaa. Häneltä menevät sekaisin puurot ja vellit, Liliukset ja Hyyryset, ääripäät. Siis luovuta, hyvä ihminen. Luovuta ja etsi onnesi jostain aivan muista elementeistä kuin rahasta tai päättäjiltä. Pyri yksinkertaisuuteen, niin ehkä jonain kauniina päivänä huomaat, että piru vie, elämähän on yksinkertainen laji.
Raimo Helmisen veroneuvo kuului: "Katto,kehen luotat".
Tarkastaja Hyyrysen vastaava: "Katto, mitä jää viivan alle".

Aahoo

Musta aurinko nousee xD

2009-03-27T12:01:00.000-07:00

Taas yksi kouluviikko takana päin. Kyllä väsyttää. Pitäisi vaan saada jatkettua sitä päättötyötäkin taas. ._. Wah.

Hehe! Anssi oli tänään meillä. xD Se tuli puoli viiden aikaan, me mentiin sitä vastaan Citymarketin parkkipaikalle ja se tuli meidän kyytiin sitten sieltä. Se kun halusi tulla kattomaan meidän iskän vinyylikokoelmaa. :) Joo, kyllä niillä näytti juttua riittävän keskenään, istuin siellä niitten seurana sitte koko ajan, kun ne kuunteli Juicea (totta kai!) ja jutusteli musiikista. Sitte juotiin kahvia, tosin mie join teetä. Joo, tee on parasta. <3 xD Sitte Anssi lähti tuossa kahdeksan aikaan. xD

(Nii, ne kuunteli viimeiseksi Musta aurinko nousee.)

Hei muuten, kun mennään sinne Tallinnaan luokkaretkelle, niin meidänhän pitäs laulella siellä sitä Eesti, Eesti, kaipaan sinne perkeleesti... vai miten se meni. XDDD hahaha.

Heii, meidän keittiön ikkunasta näkyi jänis! :D Se kökötti naapurin pensasaidan luona ihan paikallaan. Luulin aluksi, että se oli kivi, kun ei se liikkunut minnekään, ja se oli tosiaan ihan ruskea. xD Ihmettelin kyllä vähän että miten sellanen iso kivi oli siihen yhtäkkiä ilmestynyt... joo, mutta jänis se sitten olikin. XD Otin siitä muutaman kuvan. ^^ Aww, se oli söpö.

Ostin viime viikolla uuden kirjan. Paulo Coelho - Pyhiinvaellus. Oon jo jonkun verran lukenut sitä ja se vaikuttaa ihan hyvältä. ^^ Nytkin aattelin että lukisin, mutta toisaalta mua väsyttää ihan sairaasti... -__- Etten ehkä jaksaisi.

Huomenna pitää mennä ostamaan uusi herätyskello, kun mun vanha hajosi. :3

Ja vitsit, sunnuntaina siirrytään kesäaikaan! Kunhan vaan nää pakkaset loppuisi ja lumet sulaisi! Kesäkesäkesäkesä! Kesä vauhdilla tänneee~!

Onneksi formulat on varma kevään merkki. >XD

Nyt hyvää yötä kaikille. ^^

arvet kertovat elämästä

2009-03-26T13:05:00.000-07:00

Luin tuossa juuri ensimmäisen elämänkerta-teoksen, vaikka olen joskus vannonut, etten niihin sekaannu. Tuntuu oudolta lukea muiden ihmisten elämästä - tulee se fiilis kuin olisi nenä kiinni ikkunassa katsomassa minkälaisia ihmisiä siellä kadulla tänään piipertääkään. Mutta sainpa siitä innostusta kirjoittaa lopputyötä! Ha. Kerrankin kirja, joka kosketti niin paljon, että sitä jopa pohtii syvällisemmin lukemisen jälkeen. Aika jännää, lainatakseni Wilhelmiinaa.

Odotan innolla Viroon lähtöä. Haluan karistaa tämän paikat pölyt. Olen ollut paikoillani aivan liian kauan. On aika kääntää uusi sivu. Mitä tekisin nyt. Ehkä menen pelaamaan. Ei edes nukuta kiitos sen, että päiväunet taas "hiukan" venähtivät.

Huomentaaa~

2009-03-25T13:25:00.000-07:00

Hyvin väsynyt Nina päätti sitten ottaa itseään niskasta kiinni ja kirjoittaa tännekin jotain, mikä (toivottavasti) on... sopivaa. XD

Voisin aloittaa sillä, miten hämmennyin/järkytyin, kun huomasin, että telkkarissa mainostetaan _kengurun lihaa. Toivon yhä, että luin/kuulin väärin. Joku voisi tässä vedota nyt siihen, että syödään sammakoita, etanoita ja ties mitä muuta, mutta... jotenkin tulee sellainen fiilis, että mitä kohta kaupataan? Pandan lihaa? Suden paistia? Hyi.

En osaa selittää tähän siitä, miten koulussa meni... hyvin? Joku vastustaa? XD Kaikkiko? Oh sad. Mutta anyways. OLLAAN RIKKAITA! Eiköhän ne loputkin kirjat mene. Jos ei muuten, niin kiristämällä ja uhkailemalla.

Joku oikeasti voisi iskeä minua perunanuijalla niin kauan päähän, että saan tuota lopputyötä kirjoitettua ainakin ensimmäiset kymmenen sivua!

Nina kuittaa ja menee nukkumaan (pelaamaan).

Tervehdys Takiaisille

2009-03-22T12:35:00.000-07:00

Sunnuntaitervehdys täältä Alppilasta! Palasin illan suussa Lahden kirjamessuilta, ja nyt kyllä väsyttää... Ajattelin laittaa tätä kautta viestiä ja kysyä, kuinka siellä sujuu? Toivottavasti viime viikko meni mukavasti. Huomenna maanantaina ja tiistaina Hannele pitää teille draamaa. Huomatkaa, että ma-ti -päivät ovat hieman tavallista pidemmät! Klo 16.30 asti. Keskiviikosta lähtien sitten minun opetustani loppuviikko. Keskiviikkona meille on sovittu sinne Haminan kirjastoon antologian esittely- ja myyntitilaisuus. Mennään sinne heti ruokailun jälkeen; sovitaan muu strategia keskiviikkoaamulla. Voisitte jo miettiä, jos joku haluaisi lukea katkelman omasta tekstistään - jos siis siellä on mahdollista lukea.

Muistakaa myös (ne jotka näkivät Capote-leffan) Tietokirjoittamisen essee keskiviikoksi!

Keskiviikkona nähdään - mukavaa alkuviikkoa!
tv. Miia

Himsun höpinää

2009-03-19T03:31:00.000-07:00

Wahahaha, olin eilen siellä Il Divon konsertissa! Vapiskaa kauhusta, se oli hieno konsertti. xD Kuulitko, Tommi. xD Ne lauloi hienosti!

Joo, tultiin joskus puolenyön jälkeen kotiin sieltä, oli jännää. Olin kamalan väsynyt, kärsin muutenkin eilen puol päivää sairaasta pään- ja niskasärystä x_x Mutta onneksi se päänsärky loppui siinä vähän ennen, kun päästiin sinne konserttiin. Ei ois ollu kiva istua siellä pää kainalossa.

Oon nyt nähny Il Divon kolme kertaa, joten seuraavan kerran, kun ne tulee Suomeen, tuskin jaksan enää mennä katsomaan. xD

Niiden uuden CD:n biisit muuten kuulosti paremmalta livenä kuin CD:ltä kuunneltuna.

Pitäiskö siteerata tähän vielä sitä diivojen epsanjalaista jäsentä, siis Carlosia, kun se höpötti siellä:

"Did you miss me? Did you miss my little curl~? ♥"

Siis oikeasti, ei hemmetti että repesin tuolle, kun se sanoi sen siellä... :D Päivän iskulause! Kauhee. XD (Siis sillä Carlosillahan on aika kiharat hiukset, että siinä sellainen kiehkura valahtaa aina alas... tämä on se juju.) Voitte kuvitella, kuinka se kovin naisvoittoinen yleisö huusi siellä: "Yeees~!" xD Minä en huutanut, mulla oli vaan hauskaa.

Jooh, mutta hyvä konsertti siis oli. :) Ne esitti toisena kappaleena sen Unbreak My Heartin, se on ihan paras. <3

Mutta jooh, sitten täällä koulussa ollaan muuten käyty viimein läpi niitä meidän historiallisia novelleja. Saa nähdä, minkälaisen tuomion minun novelli oikein saa. En itsekään pidä siitä... xD

Jeps, eipä tässä muuta. ^^

Toveripäivät

2009-03-15T04:24:00.000-07:00

Eilen oli sitten toveripäivät. Perjantaina ei tuntunut yhtään perjantailta, kun tiesi, että lauantainakin pitää mennä kouluun. Lauantaina ei tuntunut yhtään lauantailta, eikä nyt tunnu sunnuntailta. XD

Okei, oikeastaan osa minusta odotti ihan mielenkiinnolla, että minkälaiset ne toveripäivät olisi, osa ei olisi jaksanut välittää tippaakaan ja osa ei olisi halunnut edes olla siellä, koska tiesin, että joudun lukemaan siellä julkistamistilaisuudessa mummoille sitä antologiaa.

Mutta kokonaisuudessaan, minusta koko päivä meni paremmin kuin mitä odotin. Se meni aika nopeasti ja oli ihan mukavaa. Tultiin Sannimarin kanssa puoli yhdeksitoista kouluun, kun astuttiin ovesta sisään niin Anssi oli jo täydessä touhussa myymässä antologiaa siinä. :) Heh. Se oli myynyt kahdeksasta asti sitä kirjaa jo 8 kappaletta.

No, minun ja Sannimarin myyntivuoro oli sitten puoli yhdeltätoista. Me ei menty sinne hartauteen. Ihan hyvin me minun mielestäni siitä selvittiin, oikeastaan, musta tuntuu että me asuttiin siinä myyntipisteessä, koska meidän ei tarvinnutkaan osallistua jokaseen siellä salissa pidettävään tilaisuuteen. Se oli hyvä juttu! Viihdyttiin siinä myymässä. Elisa ja Maria poukkoili siinä myös. Tietenkin välillä käytiin kahvilla ja syömässä.

Oli hauskaa, kun ne mummot halusi meiltä nimmareita siihen antologiaan. xD Sai sitten leikkiä julkkista siinä. >XD; Muhahaha.

Joo, ja niille antologian ostaneille annettiin aina ilmainen ruusu kaupanpäälle. Tai no, niitä oli 20 niitä ruusuja, mutta kaikki ei ottaneet niitä, vaikka olisivat saaneet, joten en tiedä päästiinkö niistä kaikista lopulta eroon. Silloin kun me Sannimarin kanssa lähdettiin, niin niitä oli vielä jäljellä, vaikka me mun käsittääkseni oltiin myyty siihen mennessä ne 20 antologiaa.

Myytiin Sarallekin antologia. ;D Hii, laitettiin siihen nimmarit. XD Muhaha.

Joo, sitten se antologian julkistamistilaisuus. Olin ihan paniikissa. Siis en enää ikinä halua joutua lukemaan mitään niin monen ihmisen edessä. ;__; Puoleen väliin se meni ihan hyvin, kunnes aloin panikoida liikaa ja happi meinasi loppua ennen kuin pääsin loppuun. Selvisin siitä kuitenkin, mutta olin ihan kauhuissani. X___X Se oli kamalaa....!!

Joo, mutta Mustelaisilla oli hieno esitys, se pitää vielä sanoa. ^^

Eipä tässä sitten kai muuta... ^^

Ei niin kovin hyvää huomenta

2009-03-11T00:19:00.000-07:00

No, minä nyt kirjoittelen tänne blogiin kun on miun vuoro, eikä tässä just nyt oo juuri muutakaan tekemistä. Vähän väsyttää kun ei ehtinyt yöllä oikein nukkua kunnolla, mutta ei se mitään, heräsin kun pyöräilin kouluun.
Toivottavasti me ei tänään enää tapella niistä antologian myymiskeinoista ja luokkaretkikohteesta. En vaan jaksa enää vatvoa sitä asiaa. Onhan se tietty hienoa että me on saatu antologia valmiiksi, mutta en vaan jaksaisi markkinoida sitä. Onneksi on olemassa näitä muita jotka jaksaa nähdä vaivaa sen markkinointipuolenkin eteen. =)

Hyvän kukille omat sivut

2009-03-10T06:42:00.000-07:00

Antologialle on nyt perustettu oma blogi, käykää katsomassa! Osoite on hyvankukkia.blogspot.com - ja sinne pääsee myös klikkaamalla tuota antologian kannen kuvaa.

Kiva juttu, että raskaasti alkanut päivä päättyi vähemmän raskaissa tunnelmissa:-) Kyllä tämä tästä! Saatiin tänään paljon tehtyä, tosi paljon: sovittiin kirjastoon myyntitapahtuma 25.3, ja soitettiin myös Puistokahvilaan. Sinnekin meidät toivotettiin tervetulleiksi. Ruuan jälkeen tehtiin pieni kävely, saatiin vähän tuuletusta. Käytiin valitsemassa kukat, joita annetaan antologian ostajille lauantaina kylkiäisenä. Itäväylän mukava kukkakauppias tuki meitä antamalla pienen alennuksenkin:-) Lisäksi laitettiin sähköpostia neljään eri matkatoimistoon ja pyydettiin tarjouksia sekä Maarianhaminaan että Tallinnaan suuntautuville reissuille. Toivottavasti saamme hyviä ideoita ja tarjouksia reissua varten.

Huomenna jatketaan, toivottavasti kaikki jotka ovat olleet nyt poissa pääsisivät pian takaisin kouluun ja mukaan suunnittelemaan ja valmistelemaan lauantain Toveripäiviä...

Tommiii~~

2009-03-10T04:44:00.000-07:00

Kaikki täällä kyselee, mikset ole kommentoinut tuota meidän kantta vielä. D: Ollaan odotettu sitä kovasti. xD Niin, että mitä pidät siitä?

Siitä lopullisesta kannesta on kyllä korjattu vielä muutama pikku virhe, mutta yeah. Tuollainen se nyt kuitenkin on.

Blah

2009-03-10T01:08:00.000-07:00

Lupaan teille kaikille, että pidän tänään turpani kiinni mahdollisimman paljon. Saatte päättää asianne ilman minun vastaväitteitäni tai mitään mielipiteitäni. xD

Sannimarikaan ei ole täällä... >:

Muttette silti kyllä saa minua lähtemään sinne luokkaretkelle, jos en halua eikä siitä tule mitään.

Tänään on jotenkin ihan kamala päivä. Ei tästä tule mitään. Siis ei mistään.

auringon paistetta

2009-03-09T07:50:00.000-07:00

Tässä tämä lumisateinen iltapäivä haminassa. Pohdiskelin tässä miksi ihmisillä täytyy olla niin paljon tekemistä ja menemistä, ettei kerkeä viettämään aikaa tärkeimpien ihmisten kanssa ja nauttia elämästä. Eilen heräsin kauniiseen auringon paisteeseen, puin nopeasti päälle, söin aamupalan ja kiirehdin rantaan. Noin tunnin istuin laiturilla, joka oli talveksi vedetty rantasaunan eteen ja yksinkertaisesti vain nautin auringosta. Päässäni ei ollut yhtäkään ajutusta ja annoin auringon lämmittää. Ensimmäinen ajatus, joka tuon hetken jälkeen tuli mieleen, olenko nyt huono ihminen kun en saanut mitään aikaiseksi? Minua varmasti rangaistaan, jollakin ihmeen tavalla kun yhden tunnin elämästäni uhrasin tähän, nautin auringosta. Pitkän talven jälkeen tuo aurinko tuntui aivan ihmeelliseltä ja ihanalta, vaikka tunnustaudunkin täysin talvi ihmiseksi. Mutta ehkä ihminen aina välillä tarvitsee jonkinäköistä aurinko energiaa.

"Miksi valittaisit kurjaa säätä? Yhdeksän ihmistä kymmenestä ei keksisi mitään

puheenaihetta ellei sää silloin tällöin muuttuisi."

heh..löysin tuollaisen aforismin netistä, ehkäpä se on totta. En minäkään olisi mitään kirjoittanut, ellei eilen olisi ollut niin ihana auringon paiste. Mutta ehkäpä tuo myös pätee elämään, ihmisiä ei kiinnosta, jos ei sää elämäsäkkään muuttuisi.

En tiedä ehkä olen liian innoissani tuosta antologiasta, mutta se on niin hieno ja se on hienoa, että meille on annettu tuollainen mahdollisuus. Lauantai sen kun lähenee ja antologian julkistaminenkin. Nyt sitten hiotaan kaiken näköisiä sotasuunnitelmia, miten saadaan antologiaa tarpeeksi paljon myytyä.

Mutta palaan takaisin arkeen ja tuohon harmaaseen säähän. Viime yönä oli muuten kuulemma ollut täysikuu,höh, se jäi näkemättä.

Mutta nähdään pian!

Lohdutussilikonit

2009-03-09T04:00:00.000-07:00

Mietiskelimpä tässä päivänä eräänä ihmisen laumakäyttäytymistä ja sen ilmenemismuotoja. Yksilön täytyisi olla yksilö ja samalla hänen tulisi kantaa kollektiivinen vastuu. Kuinka tämä ristiriita on sovitettavissa käytännön toimien tasolla? Tulisiko hänen kantaa taakkansa vain siltä osin , miten yhteiskunta sen määrittää, vai saisiko hän ajatella yksilönä.
Lamantorjuntatalkoissa ihmisiä on kehotettu kuluttamaan niin paljon, että napa ratkeaa. Jotenkin tuo norsunluutornista annettu neuvo ei avaudu minulle. Ensin herää kysymys: miksi ihmeessä tällaiseen tilateeseen on ajauduttu? Väistämättä heti ensimmäisenä tulee mieleen että on eletty yli varojen, siis kulutettu liikaa. Tästä taas mieleeni muistuu erään edesmenneen ystäväni neuvo krapulaan: sillä se lähtee, millä on tullutkin. Onko näillä kahdella asialla mitään merkittävää eroa? Kuluttaa niin paljon että uppoaa materian mielettömään krääsään tai juoda viinaa niin paljon että sairastuu. Molemmissa tapauksissa loppudilemma on väkisinkin sama. Yksilön tuho tai yhteiskunnan tuho, riippuu tapauksesta.
Miksi siis ihminen suinpäin ripustautuu hirttoköyteen vannoen narsimin tai kollektiivisuuden nimeen? Eikö hän vain voisi elää niinkuin kissa, joka viettää joutoaikaa uuninpankolla sen kummemin murehtimitta loistosta ja prameudesta? Kissalle riittää kala, ihmiselle ei riitä kalapotti. Ja miksi ei? Koska hän pelkää itseään, sitä, mitä muut hänestä ajattelevat ja kuvittelevat. Toivoisinpa että yhä useammat meistä omaksuisivat jo kolmekymmentävuotta sitten Jyrki Siukosen sinänsä yksinkertaisen kehotuksen: "Kun ei pelkää itseään, ei pelkää myöskään elää elämää".Ei siihen sen kummempaa tarvita.
Mitä tuo otsikko sitten mahtaa tässä yhteydessä tarkoittaa? Pohtikoon jokainen sitä tykönänsä.
Tai sittenkin, älkää pohtiko! Unohtakaa koko juttu! Öitä!

Anssi Hyyrynen

Kahvia ei voi koskaan juoda liikaa.

2009-03-08T08:31:00.000-07:00

Viimeinkin monen päivän tuskailun jälkeen sain pakotettua itseni kirjoittamaan tänne. Mä olen uskomattoman huono kirjoittamaan blogeihin, varsinkin jos ei ole mitään elämää suurempaa sanottavaa. Tällä hetkellä ainoa asia mikä mun päässä liikkuu on ajatus siitä, kuinka pirusti mua väsyttää, viimeisen kahden yön aikana mä olen nukkunut yhteensä hädintuskin seitsemää tuntia. Ei taida unirytmi olla lähelläkään oikeaa. Kauhulla mä odottelen tulevaa kouluviikkoa.
Luojan kiitos antologiaprojekti alkaa pikkuhiljaa olla pulkassa, onpahan ainakin yksi stressiä aiheuttava tekijä vähemmän. Toisaalta antologian valmistuminen tarkoittaa, että tekosyyt olla ajattelematta lopputyötä alkavat loppua. Tekosyiden lisäksi kohta alkaa loppua myös mun sietokyky tätä kirottua kaupunkia kohtaan. Kokon eilisen päivän olin valmis kiroamaan tämän paikan vähintäänkin alimpaan helvettiin, eikä se tunne kovinkaan paljon siitä ole muuttunut. No, se on aina kausittaista, eikä tätä takapajulaa ainakaan paljoa vuotta kauempaa tarvitse enää kestää :)
Kaiken sen tärkeän ja hyödyllisen sijaan mitä mun olisi pitänyt tehdä tämän viikonlopun aikana olen suurimman osan ajastani maannut peiton alla nenä kiinni kirjassa. Tai pikemminkin kirjoissa. Kohteina ovat tällä kertaa olleet Neil Gaimanin Unohdetut jumalat, englanninkielinen seiskapotteri, Maurice Druonin Aleksanteri Suuri, Gaston Lerouxin Oopperan kummitus, Arto Virtasen Jumalien testamentit ja ennenkaikkea mun kirjahyllyni rakkain opus The collected works of Oscar Wilde, jonka ostamista en kaikella tahdonvoimallanikaan pystynyt itseltäni kieltämään.
Ja nyt kaiken tämän turhan löpinän päätteeksi haluan ihan vain omaksi ilokseni lainata pätkän Wilden runosta The True Knowledge:

Thou knowest all; I cannot see.
I trust I shall not live in vain,
I know that we shall meet again
In some divine eternity.

Kansi

2009-03-04T01:46:00.000-08:00

Tässä on nyt antologian etukansi. ^^ Ja tässä alhaalla takakansi:

2009-03-04T01:45:00.000-08:00

Terve taas;) Nyt menee huonosti. Ottaa päästä kaiki tekniset laitteet, tietokoneet, hiustenkuivaajat, taittajat, ym. Aamu oli jo sellainen, että nukuin vahingossa pommiin. Olin laittanut yöllä korvatulpat korviini, etten heräisi joka-aamuiseen yläkerran aamulirinään. No, en herännyt siihen. Heräsin vasta puoli kymmeneltä... Näin jotain kummallista unta sukan parsimisesta. Anssi sanoi äsken että: Kukkuu. Minulla on vähän sellainen olo. Niinkun että KUKKUU!
Olen tehnyt jotain hauskojakin asioita. Maalasin auringonkukkia ja harjoittelin ihmishahmojen piirtämistä. Kuuntelin hyvää musiikkia ja ompelin maalaustakkini nappeja, kun ne oli alkanu tippua. Minulla ei ollut valkoista lankaa, joten ompelin vihreällä ja vaaleenpunaisella.

Loma, mikä oli tässä viime viikolla, oli mahtava. En tehnyt mitään. Elisa kävi Nilsiäs viikonlopun. Käytiin Paavon pirtillä ja tehtiin siellä uusin limppari mainokseni. Siitä tuli huippu XD ! Toivottavasti sen saa liitettyä tälle sivulle.

Heips!

2009-03-04T01:38:00.000-08:00

Jippii, tänään antologia lähtee painoon. Viimeiset korjaukset on tehty ja nyt vain odotellaan.
Kaikki vaan tekee tietokoneella jotakin. On nää uudet koneet kyllä aika hienot. Enää ei kestä puolta tuntia kun pääsee nettiin vaan viis minuuttia :) no ei, hyvä nämä ovat. Taustakuvat ja käyttäjätilikuvatkin on jo vaihdettu.

Jeps, pääsen ehkä visulahteen kesätöihin, tulkaa sitten kaikki sinne moikkaamaan. "Visulahti, visulahti, siinä on kesäloman tahti, ota suunnaksi visulahti." :) Kaikki kouluhautkin alkaa kohta,mitäköhän sitä tämän jälkeen sitten tekisi?

No mutta jatkan opintoamatkan suunnittelua, oi ahvenanmaalle ois niin mukava päästä
ja se ois vielä kaiken lisäksi suomessakin ;)

elisa

Koulussa taas (tosin tätä kirjoittaessani kotona)

2009-03-03T10:50:00.000-08:00

Joo, nyt tosiaan ollaan oltu taas pari päivää koulussa. Onneksi maanantaina alkaa aina vasta yhdeltä, kouluun palaaminen ei tunnu niin raskaalta kuin jos se alkaisi yhdeksältä ja olisi hirveä kiire ja väsyttäisi kamalasti ja niin eespäin. xD

Mutta tänne kouluun tuleekin yleensä ihan mielellänsä toisin kuin jonnekin aikaisempiin kouluihini. :)

Jooh, nyt on uudet koneet koulussa! Siistiä, ne toimii tosi hyvin ja mesekin löytyy. Harmi, kun ei vaan ole uusia näyttöjä. Mutta eipä nuo vanhat ainakaan reistaile, niin ei se sinänsä haittaa. On vaan niin tottunut nyt katselemaan littunäyttöä, että putkinäytöllä kaikki näyttää niin vanhalta ja kuluneelta ja pölyiseltä. XD Wahaha.

Ollaan oikoluettu meidän antologia-tekstejä. Se on ollut välillä vähän mälsää, mutta eipä ainakaan ole ollut kiire. Sitten ollaa käyty Suomen kirjallisuuden historiaa ja se on ollut tylsää ja ärsyttävää. Mutta kyllä siitä selviytyy.

Sitten tänään mietittiin, minne mentäisiin luokkaretkelle. Miehän en ollut alussa lähössä ollenkaan. >: Enkä taida lähteä, jos mennään ulkomaille, mutta ei se mua sinänsä haittaa, vaikka jäisin poiskin. ^^ Heh, en ainakaan ole hidastamassa matkaa sitten tai tekemässä siitä ongelmallista. >XD

Mutta jos päädytään menemään jonnekin täällä ihan Suomen rajojen sisäpuolella, niin sitten saatan lähteäkin. Mutta tiedä nyt sitten. Katellaan mihin siinä päädytään...

Joo, Anssia on taas saanut auttaa paljon koneitten kanssa. Paitsi että nyt tuli mullekin heikko lenkki! En osaa kunnolla neuvoa sitä sen open officen kanssa, vai mikä se onkaan, kun en ole koskaan käyttänyt sitä kirjoitusohjelmaa. Mulla kun on word. XD No mutta juuh, onneksi meillä on tosiaan ainakin Sannimari, jolla on se ohjelma ja se tietää miten sitä käytetään. :D

Joo Elisa, pitäs tehdä Anssille se todistus siitä muistitikku-kurssista. :) Mutta heittääkö se sen sitten heti pois? >: Aawww, vois Anssi ainakin jotain muistona säilyttää. xD

Takaisin Haminassa!

2009-03-02T08:49:00.000-08:00

Loma on taasen ohi. Oli outoa palata takaisin Haminaan, ensimmäistä kertaa ehkä kaipaan takaisin Järvenpäähän. En sen takia, etten enää viihtyisi Haminassa vaan katselin ehkä Järvenpäätä eri näkökulmasta. Huomasin ettei siitä kaupungista tule enää kotikaupunkiani, vaan uudet tuulet odottavat tuolla jossakin. Huomasin, että Järvenpää on täynnä muistoja, enkä voi sitä koskaan unohtaa. On vain kuljettava eteenpäin. Kauhulla myös ajattelin, että koulua on enää jäljellä niin vähän, kolme kuukkautta!! Mitä sitten tapahtuu? Olen ainakin itse oppinut niin paljon tämän vuoden aikana. Kasvanut, oppinut sekä tullut ehkä myös hieman rohkeammaksi. Toivon, että me kaikki olemme.

Tänään näimme antologian kannen ja se oli upea, hieno. Yksinkertainen, tyyllikäs ja yksinkertaisesti hyvä. Jännittää jo mitä tulevan pitää. Enää muutama viikko ja meidän antologiamme julkaistaan, jippiiiiiiiiii!!!!

Mutta täytyy tästä ryhtyä tekemään lopputyön synopsia, ehkä tänään saisin sen vihdoinkin valmiiksi. Tuossa on kuva Kuopiosta, missä olimme Marian kanssa seikkailemassa. Taasen pitää hieman laittaa Paulo Coelhoa, tämä sai minut tänään mietteliääksi.

" Älä koskaan tunne häpeää. Ota vastaan, mitä elämä antaa, ja juo maljoista, jotka näet edessäsi. Kaikkia viinejä on maistettava-joitakin vain yhden siemauksen verran, joitakin koko pullollinen.

- Miten erotan ne toisistaan?

-Mausta. Hyvän viinin tunnistaa vain se joka on maistanut katkeraa viiniä."

-Paulo Coelho-

Heii :D

2009-02-19T00:55:00.001-08:00

Ensi viikolla on lomaaa~

Olen tehnyt kotona päättötyötä ja minusta se on edennyt ihan hyvin. Eilen piti koulussa tehdä sellainen aika hauska tehtävä, missä piti kirjoittaa tarina tosi töksähtelevästi ja sitten tosi pitkillä lauseilla. Se oli sinänsä aika jännää.

Ja muuten ei hitto, tää blogspot on sitten tajuttoman rasittava blogi-sivusto! Täällä ei sitten voi tehdä mitään yksinkertaisesti! Livejournal on paljon parempi. Oman merkintänsä muokkaaminen täällä on suorastaan tuskastuttavaa, ei kun raaaastavan tuskastuttavaa!

...

Mutta jes, kouluun tulee jopa uudet koneet. Ollaankin saatu jo tarpeeksi kärsiä niistä vanhoista. xD Haha. Olen muuten auttanut Anssia paljon tietokoneiden kanssa viime aikoina. Kopioin aina sen tekstejä muistitikulle ja oon neuvonut sitä wordin sun muun kanssa. Oon kuulemma nyt sen sihteeri, lol. XD

Hei, siistiä... Tommi on kommannu tonne Elisan kirjotukseen. XD

Moi Tommi~ :D

Edit: Huu, siistiä! Suklaata ja mokkapaloja! :D Kyllä koulussa on mukavaa. ♥♥♥

2009-02-12T03:07:00.000-08:00

Taas uusi päivä täällä Itä-Suomessa. Katselin noita kuvia, joita otettiin tiistaina. Jokainen käsikuva kertoo omaa tarinaansa. Viereisetä kuvasta tulee tämän hetkinen mielentila, ymmärtämätön. Tuntuu, että töitä on tehty ja paljon. Ehkä se nyt alkaa verottamaan. Tuntuu, ettei enää jaksa olla luova ja keksi uusia ratkaisuja miten runot toimisi. Mutta ihan kohta antologia on valmis. Onneksi illalla pääsee luistelemaan ja hieman pääsee purkamaan energiaa ja saa muita ajatuksia.

Pohdiskelin tässä myös Flaubertin rouva Bovaryä, jota nyt luen. Miten kirjailija on saanut niin tarkasti kuvattua tunnetilat. Ahdistuksen, yksinäisyyden mm. Ei minusta siihen koskaan olisi, noin tarkkaa kuvailijaa. Nyt taas tuntuu, että kuvataidekin on paljon helpompaa kuin ei tarvitse muuta kuin värein ilmaista itseään. Ehkä tämä on vain tätä kirjoittajan ahdistusta ja eteenpäin pääsemistä.

Ihmettelimme myös tänään uutista : Google on ostanut stora enson summan tehaan. Mitäköhän sille aijotaan tehdä?

Tässä taas hieman Paulo Coelhoa ja sitten taas sorvin ääreen.

" Mitä enemmän ymmärrät itseäsi sitä enemmän ymmärrät maailmaa."

Terve

2009-02-11T03:51:00.000-08:00

Terve vaan.
Ahdistaa... angst angst. Oli kiva kuvata eilen, ja ostin kaupasta orkkidean. Se on vaaleanvihreä.
Kävin eilen lenkillä ja kuuntelin musiikkia, ja sitten muistin muusani, kuuntelin samaa biisiä kerta toisensa jälkeen, ja mp3 oli hajota.. ja nyt olen onnistunut työskentelemään aika hyvin tänään XD

Esseiden viimeistelyä

2009-02-11T02:01:00.000-08:00

Täällä luokassa on aina niin kylmä, että kohta alan tulla tänne varmaan kaksi villapaitaa päällä. Eilen jäädyin pahasti, kun joduttiin menemään ulos ottamaan kuvia. Oli silti hauskaa, vaikka nyt kurkkuuni onkin koskenut siitä asti. Toivottavasti en tule kipeäksi.

Olen tässä viimeistellyt esseitäni, jotka laitan antologiaan.

Naruto-esseen lopetus oli vaikeaa. Pelkäsin jo, että alan intoilla liikaa, enkä saisi sitä mitenkään tehdyksi. Se loppu olisi hyvin voinut muuttua Itachin ylistykseksi. Vaikka minun täytyi kyllä pidättäytyä liiasta Itachista kertomisesta koko esseen aikana. XD Ja onnistuin siinä.

Nyt sain sen lopun kuitenkin tehtyä... kai siitä tuli ihan hyvä.

Kohta syömään. Jos siellä ei ole pahaa ruokaa.

Pieniä ajatuksia arjesta

2009-02-11T00:34:00.000-08:00

Haminssa valkeni taas uusi aamu. Tänään tosin hieman harmaampi kuin eilen. Kaikki on jo työn touhussa, antologiaa viimeistellään ja hiotaan. On sitä tehtykkin verenmaku suussa ja tunteet pinnassa, mutta hyvä siitä tulee, aikamme mestariteos.

Tunnelma on hieman KUKKUU, niin kuin me kirjoittajat tunnetta kutsumme. Elämme hetkistä aikaa ja kaikki haluavat antaa parastaan. Eilen tosin olimme kuvaamassa kirjamme kantta.

Aamulla meren rannassa tunnelma oli uskomaton. Luonto vaikutti niin levolliselta ja rauhalliselta. Talviunta nukuva meri ja aurinko jossakin sumun keskellä yritti epätoivoisesti lämmitää, jäisen kehän ympäröimänä. Mutta nyt on aika palata sorvin ääreen näiden sanojen myötä.

" Onni on joskus siunaus, mutta yleensä se on saavutus.

Päivän maaginen hetki auttaa meitä muuttumaan,

etsimään unelmiamme.

Tulemme kärsimään,

kohtaamaan vaikeuksia ja kokemaan pettymyksiä.

Se kaikki on kuitenkin ohimenvää eikä jätä meihin jälkiä.

Ja tulevaisuudessa voimme katsoa taaksepäin ylpeinä

ja uskoa itseemme."

- Paulo Coelho-

Aurinkoisia hetkiä!

Kirje

2009-02-03T01:30:00.000-08:00

Hei rakas Elisa!

Olen viime aikoina usein ajatellut sinua. Mitä sinulle kuuluisi, jos kaikki asiat olisivat menneet toisin. Olisit selvinnyt lukiosta kunnialla läpi. Olisit käynyt kevään töissä ja lukenut valtio-opin pääsykokeisiin, päässyt ja muuttanut länsirannikolle. Olisitko silti ollut onnellinen? Tiedän mitä sääliä olet kokenut muiden osalta, mutta täytyy myöntää minä olen sinusta ylpeä. Uskalsit toteuttaa unelmasi ja olla se mitä olet. Se myös välillä naurattaa minua. Pitääkö sinun aina niin voimakkaasti ilmaista mielipiteesi ja olla huomion keskipisteenä, vaikka et sitä oikeasti halua. Liihottelet välillä turhankin paljon pilvien reunoilla. Et ole mikään perhonen, tai edes lintu. Sinulla ei ole niitä siipiä, joilla pääsisit lentoon.

Pieni rakas, murehdit silloin tällöin elämää aivan liikaa. Nyt minun täytyy käyttää aivan liian paljon voiteita, että saisin rypyt piiloon, ne eivät ole nykyään mitään halpoja, jos oikein haluaa käyttää merkkituotteita. Pitikö aina elokuvaa katsellessa itkeä tai suuttua siitä jos ei asiat aina mennyt niin kuin sinä halusit. Mitä muutkin sinusta ajattelivat. Olisi hieman kannattanut miettiä. Muutenkin olisit viettänyt aikaasi enemmän muiden kanssa. Aina ei olisi tarvinnut katsoa niitä elokuvia tai lukea joka viikko Suomen kuvalehteä. Et sinä yksin sitä maailmaa pysty muuttamaan. Olisit nauttinut luonnossa liikkumisesta enemmän ja mitä sinä kuvittelit kun aloitit uudestaan taitoluistelun. Kyllä ne pikkulapset ne liikkeet oppivat sulavasti, mutta että sinä. Aiheutit siitä minulle, muutaman elinikäisen arven jalkaan. Ei kukaan 21-vuotias pysyt oppimaan mitään taitoluistelu liikkeitä niin kauniisti kuin haluaisi. Tai ehkä niitä lahjakkaita luistelijoita on, mutta sinä et ole yksi heistä.
Se Haminassa vietetty vuosi teki sinulle kyllä hyvää, pääsit tutustumaan itseesi ja tapasit saman henkisiä ihmisiä. Vaikka välillä se olikin rankkaa ja turhauttavaa, mutta saitkin ainakin toteuttaa yhden unelmistasi tai itse asiassa kaksi. Perheesikin jaksoi sinua kärsivällisesti tukea. Olisit pitänyt heihin enemmän yhteyttä. Mutta mennyt on mennyttä, sitä ei kannata murehtia, kyllä he vierelläsi silti pysyvät.

Mutta nyt viisikymmentä vuotta myöhemmin, kolmen lapsen äitinä ja yhden lapsen isoäitinä, merenranta huvilan terassilla, suuren lierihatun varjossa siemaillessa teetä, sinä Elisa tuot hymyn kasvoilleni. Opit kyllä todella kaikki asiat kantapään kautta. Tuskin osasit aavistaa, että sinusta joku päivä olisi tullut äiti, tai että olisit menestynyt missään. Mutta tässä tämä sama pieni Maiju on, hieman vain vähän vanhempana. Täytyy minun myös tehdä yksi tunnustus, kyllä minä sitä nuoruuttakin välillä kaipaan, unelmia ja pilvissä liihottelua. Nyt on turhana paljon velvollisuuksia, ei enää saa niin paljon aikaa itselleen ja rypyt ja vaivat, kaikkea sitä ihmiselle tulee. Sitä tämä vanheneminen kai on. Kerran sitä tässä vain nuori ollaan. Mutta minä lähden poimimaan kukkia päivällispöytään.
Pidä huoli itsestäsi!
Au revoir!
E

Pullopostia minulle

2009-02-02T23:49:00.000-08:00

Tervehdin Sinua, tulevana sinuna. Keitähän itsellesi kupponen kuumaa ja istahda hetkiseksi lukemaan.

Muistelin tässä eräänä iltana kaikkia niitä epäröinnin hetkiä – hetkiä, jolloin punnitsin vaihtoehtoja, suuntaa. Voin tässä vaiheessa onnitella itseäni: useimmiten valitsin oikein, vaikka askel saattoi toisinaan tuntua huteralta, kuin maa viettäisi jalkojen alla. Mutta olen tässä nyt, sinä olet tässä nyt, kanssani ja siellä.

Maailma on ruma, kauhistuttava. Elämä on kaunis, arvokas ja arvoitusta täynnä. Tämän arvoituksen avaimet ovat omissa käsissäsi, näissä meidän yhteisissä käsissämme. Älä päästä irti. Tiedän, ettet päästä.

Sinä pitelet itseäsi tässä maailmassa: kudot oman taikaseittisi, turvaverkkosi maailman kylkeen. Elämänlangoista sinä sen kudot, ja vaaran hetkellä varalangoista, vahvoista. Kudelmiasi katso, näitä meidän yhteisiä kudelmiamme. Kun ennätät tänne saakka, katsot, kuten minä katson.

Muistelin tässä eräänä iltana tätä päivää, jolloin kirjeeni saavuttaa sinut. Tiedän, että saavuttaa. Se lohduttaa minua, vaikka en saisikaan vastausta. Ethän unohda minua.

Suvi

Kirje tulevaisuudesta

2009-02-02T23:25:00.000-08:00

Tervehdys, Saara-Maria Iskanius!

Kirjoitan sinulle tulevaisuudesta. Maailma on muuttunut paljon 22 vuodessa. Esimerkiksi minä, eli siis sinä, olen nyt 50 vuotta. Myös poliittinen tilanne maailmassa on sekava. En nyt puutu siihen, se ei ole oleellista.

Niin kuin suunnittelin, vai pitäisikö sanoa suunnittelit, muutin Moskovaan parin vuoden sisällä tämän kirjeen saamisesta. Vinkkinä voin sanoa, että kannattaa opiskella enemmän venäjää... Kirjoittamisesi sai potkua antologian julkaisemisesta; olihan se ensimmäinen kirja minkä julkaisit. Aloit kirjoittaa lehtiin artikkeleita. Välillä niitä julkaistiin ja sait vähän rahaa kirjoituksistasi. Vaikka sinulla oli tyylinä kirjoittaa viimetingassa, usein tekstit olivat sellaisia, että ne saattoi julkaista milloin tahansa, niin ettei päivämäärällä ollut niin väliä.

Sinusta alkoi tulla myös rohkeampi. En tiedä tarkkaan mistä se johtui, ehkä vapaudesta Haminassa? Aiemminkin olit tehnyt rohkeutta vaativia asioita, sydän väpättäen kuin lampaan saparo, mutta taistoon käyden silti.

Puhun vielä sinulle kirjoittamisesta. Sinua pyydettiin kirjoittamaan teatteriporukalle ja se innoitti sinua, sait aikaan hyvää tekstiä. Se myös sai sinut kirjoittamaan enemmän, mikä oli hyvä juttu. Tuli kirjoittaminen jotenkin rutiiniksi. Kirjoittamisessa sinuun vaikutti vuosien ajan Aknestikin musiikki. Tykkäsit kirjoittaa näytelmiä, vai oliko se vain sattumaa, että tekstit menivät aina siihen suuntaan. Sinulla oli feministinen kanta asioihin; naisille enemmän rooleja näytelmiin! Jo Nilsiän harrastajateatterin harjoituksissa ja lavalla sinua korvensi, kun naiset jäivät aina miesten jalkoihin. Et saanut kunnollisia rooleja, tietenkään kun niitä ei naisille edes kirjoitettu. Tulevaisuudessasi se muuttuu, osin sinun ja muodin takia.

Sait hyviä ideoita myös surrealistisissa unissasi. Yht´äkkiä ja pam! tässä se on! Yöllinen herääminen pimeässä huoneessa tietäen mitä näytelmässäsi tapahtuu. Se oli mahtavaa, tosin joskus kiusallista, jos piti lähteä teatterinäytöksestä tai oopperasta äkkiä pois, jos oli tullut joku hyvä idea kesken kaiken. Sitten opit kuljettamaan muistikirjaa mukanasi. Kirjoitit siihen mieleesi tulleet avainsanat, tai piirsit maalauksen tai vaatteen idean ylös. Pidit myös taidenäyttelyitä, ja ompelit makeita, epätavallisia vaatteita. Mutta ompelu oli sinulle usein se kiusallisin prosessi, samoin kuin asujen aikaansaaminen ajoissa.

Voi, sinä olit nuorena niin innokas ja tietämätön! Silti minä rakastan sinua, mokistasi ja epäonnistumisistasi huolimatta. Koska ei mokilla ole väliä. Ja sinä pärjäät kuitenkin. Vaikka elämäsi tuntuu välillä sumuiselta tarpomiselta, tiesi alkaa vähitellen kirkastua päämääräsi seljetessä.

Halauksin, Maria!

Kirje

2009-02-02T23:13:00.000-08:00

Moi vaan minä siellä tulevaisuudessa!

Toivottavasti olen yhä siellä lukemassa tätä kirjettä, vaikka minun tuurillani olen varmaan kuollut jossakin kummallisessa onnettomuudessa. Jos näin ei kuitenkaan ole, olen varmaankin samanlainen uneksija kuin ennenkin, sillä tiikeri ei pääse raidoistaan.
Olen toivottavasti hankkinut jonkin kunnollisen ammatin, enkä vain ajelehdi elämässäni päämäärättömästi luottaen siihen että, jotenkin tulen toimeen.
En myöskään toivoakseni ole muuttunut tylsäksi ja kalkkismaiseksi narisijaksi, tai semmoiseksi mummeliksi joka etuilee kassajonossa.
Luultavasti minulla on myös jokin lemmikki, kuten kani tai kissa josta olen niin kauan haaveillut… Mutta toivon ettei tulevaisuuden minäni lähetä vastausta pohdiskeluihini, sillä muuten menisi maku elämään ja sen yllätyksellisyyteen. Olenhan toki niin järkevä etten sellaista koskaan menisi tekemään.

Kirje

2009-02-02T08:28:00.000-08:00

Lähetetty: Helmikuu 2041
Vast. otettu: Helmikuu 2009

Hei nuori minä!
Täältä Etelän lämmöstäkin on helppo palauttaa mieleen nuoruusvuodet Pohjolan karussa kylmyydessä. Ellen aivan väärin muista, niin vietät nyt edellisiin vuosiin verrattuna uskomattoman rauhallista ja tulevaisuutemme kannalta hyödyllistä vuotta Jamilahden kansanopistossa.
Sinun on varmasti vaikea uskoa, että tulet olemaan elossa vielä näinkin monen vuoden kuluttua. Täpärällähän se toki monesti on ollut, mutta täällä sitä vain sinnitellään.
Muistan kuinka inhosit tavanomaisuutta ja kaikenlaisia rajoituksia. Halusit olla aikuinen mahdollisimman nopeasti. Minä kuitenkin antaisin mitä vain, jos voisin palata ajassa ja elää vielä hetken tuota sinun odotuksen täyteistä elämääsi.
Olet jo itsekin ymmärtänyt, että ilman kaikkia nuorena koettuja sattumuksia et olisi koskaan alkanut kirjoittaa tosissasi. Näin varttuneempana voin lisätä, että ilman mieletöntä elämänhalua ja unelmia loistokkaista seikkailuista minusta tuskin olisi koskaan tullut mitään.
Haluan kannustaa sinua kertomalla, ettet koskaan tule antamaan periksi tai päätymään, varhaisia sanojani lainaten, tylsäksi ja tavalliseksi ihmiseksi.
Maailmanvalloitukseni on sujunut hyvin, enkä ole tuhlannut aikaani unelmointiin vaan olen toteuttanut unelmiani. Olen kiertänyt maailmaa ja nähnyt kirjojani myynnissä. Kannan suurella ylpeydellä niitä tuhansia muistoja jotka ovat matkan varrella tarttuneet mukaani.
Vaikka sinusta nyt tuntuu hankalalta elää päivä kerrallaan tekemättä suunnitelmia, niin voin kokemuksen kautta sanoa, että siten elämä sujuu huomattavasti helpommin.
Ymmärrän asiat aina parhaiten kantapään kautta, joten en tahdo antaa sinulle mitään suuria elämänohjeita. Siitä huolimatta on aivan pakko vinkata, että vaikka tapoihimme ei tosiaan kuulu pohtia tekemisiemme seurauksia, niin joskus se todella saattaisi olla hyväksi.

Rakkain terveisin, Sannimari.

Kirje minulle

2009-02-02T05:25:00.000-08:00

Hei minä!

Tätä kirjoittaessani istun Jamilahden kansanopiston kirjoittajalinjan luokassa eräänä talvisena maanantaina. Olen 19-vuotias, elämäni suola on japanilainen sarjakuva eli manga – sekä kirjoittaminen, jota ilman en voisi elää.

Mitäs sinulle sinne 40 vuoden päähän kuuluu, hyvä minä? Oletko päässyt Japaniin, jota olen tässä kovasti toivonut? Oletko käynyt paljonkin ulkomailla? Vai oletko saanut mitään aikaiseksi? Toivottavasti.

Kirjoitatko vieläkin? Oletko hylännyt fanficit? Varmaan. Tai toivottavasti et. Juuri nyt ajattelen, että kamalinta olisi, jos jonain päivänä en enää kirjoittaisikaan niitä. Itse asiassa minua ei kiinnostaisi pätkääkään vaivata päätäni sillä, minkälainen olen silloin 40 vuoden päästä. Tulevaisuus on täynnä epävarmuutta. En edes tiedä, mitä teen ensi vuonna.

Elämä on epäreilua, koita pärjäillä,
19-vuotias Henni

Kirje minulle

2009-02-02T05:13:00.000-08:00

Terveiset sinne kylmälle itärajalle!
Tammikuu –73. 6-vuotias lapsukainen pyytää mummoa lukemaan vielä viidennen kerran Hanhi-emon satukirjasta sen sadun, jossa miehelle kasvaa makkara nenän päähän. Muutoin lapsukainen ei saa unta. Samoin on laita vieressä makaavan pari vuotta nuoremman velipojan. Kun mummo on lukenut tarpeeksi kauan satuja, kumpikin nukahtaa. Aamulla pakkasta on 26 astetta ja käytössä ulkovessa. Yksin ei oikein uskalla kivuta navetan vintille, vaan on pyydettävä mummo mukaan. Ja ainahan mummo mukaan lähtee. Mummo ei sano koskaan vastaan. Isä ja äiti sanovat aina. Ne ovat jotenkin paljon kireempiä. Mummo ei ole sitä koskaan. Ei sen puoleen ukkokaan, mitä nyt joskus kirota meruaa. Nyt on lauantai ja minulla ei ole koulua. Voidaan siis mennä velipojan kanssa laskemaan mäkeä naapurin lasten kanssa. Ja olla mummon ja ukon luona vielä seuraavakin yö.

Tammikuu –09. 42-vuotias keski-ikää lähestyvä laiskahko mieshenkilö käy ulkona kusella. Pakkasta on 26 astetta. Nukutti niin helvetin hyvin. Sisällä oli varmaan viisitoista astetta lämmintä, siis juuri sopivasti. 36 vuotta tämä lapsukainen on kiertänyt kehää vaihtelevalla menestyksellä. Toisinaan hän on ylittänyt riman, toisinaan taas pudottanut. Silti hän kokee että on saanut tasapainon pidetyksi. Nyt hän kokee että on palannut juurilleen. Toiset 36 vuotta eteenpäin ja tämän kirjoittaja on 78-vuotias. On hyvin todennäköistä, mikäli hän on vielä elossa, että hän kulkee edelleen samoja kapeita latujaan piittaamatta tuon taivaallista jostakin kvartaalitaloudesta. Ainakin se on varmaa ettei hän silloinkaan huuda :”Apua, apua, elintaso laskee”. Se on jo valmiiksi niin rikkaalla tasolla että alaspäin on mahdoton päästä.
Joten eipä tässä sen ihmeempää. Terveiset vaan täältä kylmältä itärajalta!
Toivottaa Anssi!

Hei. Taas.

2009-02-02T04:48:00.000-08:00

Tiedät, etten ole ollut hyvä aloittamaan kirjeitä. Kaikki tervehdykset kuulostavat niin käytetyiltä. Jokaisen kirjeen alussa lukee “Hei, Liisa” tai “Hei, Mikko” ja sitten tulee selostusta asioista, joilla ei sillä hetkellä olisi merkitystä. Haluan sinun muistavan sen ajan, kun olimme 18-vuotiaita ja uskoimme vakaasti siihen, ettei tämä elämä voisi kuitenkaan tarjota mitään hyvää meille. Töihin hakeminen oli yliarvostettua, ja miksi pitäisi opetella fysiikkaa lukiossa, jos suunnitteli päätyvänsä kaupan kassalle lähimarkettiin? Meillä oli haaveita silloin. Me emme halunneet olla massaa. Halusimme tehdä jotain, mistä oikeasti pidimme. Halusimme olla vapaita, nähdä maailmaa, seikkailla. Mutta ennen kaikkea me halusimme elää. Sanoit minulle, että minun pitäisi joskus huolehtia itsestäni muiden sijaan. En voi tehdä sitä vielä tässäkään iässä. Mutta ajattele positiivisesti! En sentään polta ja tapa keuhkoja, kuten suurin osa tutuistamme. Edes jokin opeistasi on saavuttanut minut. Muista tuo aika, rakas. Muista se, sillä se oli tärkeää. Ilman sitä et vieläkään tietäisi, kuka oikeasti olet. Voin viimein sanoa sinulle suoraan, että olet rakas. Vain sinun huuliltasi voin kuulla oikean nimeni. Muista yhä se, millainen olin isäni kuoltua. Muista se, miten toimin nuken lailla, kun ystävät olivat minut pettäneet. Muista se, millaisesta olen kehittynyt tällaiseksi ja ole minusta ylpeä. En ole enää se rikkinäinen, hylätty ja syrjitty nukke leikkikentällä. Nyt minä elän ja rakastan. Eikä minua sorreta maahan varastamalla koulukirjojani. Minä vaalin muistoja porkkanaraasteen tekemisestä isäni kanssa. Mutta ehkä lopetan tämän kirjeen tähän. Sanoit aina, että se on yksi minun ongelmistani - en koskaan pysty lopettamaan, kun pääsen alkuun. Joten näytän sinulle nyt. Minä osaan lopettaa.

Terveisin,

Nina Jokisalo

Jamilahdesta kajahtaa!

2009-02-02T04:16:00.000-08:00

Jamilahden kirjoittajalinjan blogi eli nettipäiväkirja on nähnyt päivänvalon maanantaina 2.2 2009! Jippii! Nyt sitten vaan kirjoittelemaan ja harjoittelemaan!