tiistai 29. syyskuuta 2009

Tyhjyys puhuu puhumistaan.
Syyssade on alkanut.
Vuodet ovat vierähtäneet.
Seison samassa paikassa
oksa viettonuneena,
runko vinossa.

-ES-

keskiviikko 16. syyskuuta 2009


Tervehdys täältä Lepaalta! Tämä koulua on kyllä paljon erilaisempi kuin Jamilahti. Nyt on sadonkorjuun aika ja tänäänkin oltiin koko aamupäivä poimimassa omenia. Ne on muuten hyviä, jos tulee vastaan Lepaan omenaa niin ostakaa! Syksy on alkanut vauhdikkaasti. Meillä on yhteensä kuusi tenttiä näin alkuun. Perennoista ja niiden tieteelliset nimet. Puut ja pensaat ja niiden tieteelliset nimet. Avomaan vihannekset ja niiden tieteelliset nimet. Siis puhun nykyisin vain kreikkaa ja latinaa : ) On meillä sitten tietenkin kaikenlaista muutakin, kukkasidontaa, kukkapenkkien suunnittelua ym. Saan nyt aika paljon hyväksiluettua noita kursseja jotenka alotan kohta siinä sivussa suorittamaan avoimen yliopiston aineopintoja ja sitten Jyväskylään lukeemaan kirjallisuutta. Tässä sivussa tai voisiko sanoa sivun sivussa jatkan Hugon Simbergin tarinaa. Saa nähdä mitä siitä tulee...

Olin eilen 10km lenkillä ja otin muutamia kuvia täältä. Mutta kirjoitin tälläisen pienen kirjoitelman kun tuli ikävä Haminaa..toivottavsti tykkäätte. Paljon terveisiä, voikaa hyvin ja aurinkoista syksyä kaikille!

t.E


" Punaiset pihlajan marjat pihlajassa. Hieman kellastuneet puut ja linnut, jotka vielä nauttivat viimeisistä läpimistä ilmoista.Puut saavat lempeän kohtelun. Heitä ei armottomasti ruoskita paljaaksi vaan he saavat rauhassa kietoutua lumivaippaan,ajallaan. Missään ei ole tunnetta, että olemassa olosta pitäisi taistella. Kaikki on hidasta, rauhallista,armollista. Vaikka aallot olisivat kuinka korkeat, se ei ole meri. Meri jota pitkin pääsee jonnekin.Jonnekkin missä joku odottaa, hyvästelee, rakastaa. Syksyn kirpeys ei ole sama. Tämä tuuli lempeästi kutittaa ihoa, välillä kiusoittelee kirpeydelleen ja nauraa röhähtää päälle. Kaikki on paikallaan, mistään ei tarvitse taistella, kaikki tulee ajallaan. Rauhassa, niin kuin pitääkin."


" Tapaamme , vanhat tutut
sattumalla lähikadulla.
Kasvojen kireys tai huoleton hymy
hetkessä paljastaa miten voimme.

Ei siinä montaa sanaa tarvita.
Arkinen tapaaminen
on lämpimästi hengittävä hetki,
ja hetken taidettahan tämä on."

- Viljo Kajava, Talvituulia

torstai 10. syyskuuta 2009

Toista viikkoa koulussa

Joo, hei taas kaikki. :D

Olen nyt toista viikkoa koulussa, Kotkan aikuislukiossa, jos joku ei muista. Ja taisin jossain vaiheessa jollekin luvata kertoa, miten hommat on lähteneet käyntiin, joten... kirjoitanpa tänne.

En tykkää ekoista koulupäivistä uusissa koulussa, enkä edes ekoista viikoista, koska ne on kaikista vaikeimpia ennen kuin menoon tottuu. Olin siis ihan kauhuissani ekana koulupäivänä. Lisäksi mulla on paljon huonoja muistoja Kotkan lyseon lukiosta, kun olin siellä päivälukiossa, joten aluksi olin aika levoton joutuessani sinne taas - tosin illalla... enkä onneksi nää samoja opettajiakaan!

Ensimmäinen tunti oli aika kamala, sillon oli ussaa. :/ Mutta seuraavalla tunnilla oli jo helpompaa - sillon oli saksaa. Voin kiittää siitä toisaalta myös Hetalia-animesarjaa, joka toi paljon hauskoja juttuja mieleeni, kun puhuttiin saksankielisistä maista. :D Ja lisäksi päädyin tekemään ääntämisharjoituksia ihan mukavalta vaikuttavan häiskän kanssa.

Mulla on helppo lukujärjestys nyt ekassa jaksossa. Tosi helppo. Koulua on aina klo. 16:30-20:30 välisenä aikana. Maanantaina mulla on ussaa ja saksaa, joten pääsen jo seitsemältä. Tiistaina mulla ei ole mitään. Keskiviikkona mulla on saksaa ja ussaa, hypäri välissä, joten pääsen siis vasta puoli yhdeksältä. Torstaina mulla on matskaa. Se on kertauskurssi ja sinne ei ole edes pakko mennä joka kerta, vaan tehtävät voi tehdä kotonakin netistä ja lähettää ne sitten opettajalle, joka tarkastaa ne ja pistää myöhemmin ratkaisut nettiin. Ja perjantaina ei ole koskaan koulua. Joten sinänsä mulla on pakollisia koulupäiviä vain maanantai ja keskiviikko. Ehdin ainakin rauhassa tehdä läksyt, haha...

Joo, en ole vielä oikein tottunut siihen, että mun pitää mennä illalla kouluun, joten niinä päivinä kun koulua on, katselen levottomana kelloa, että millon pitää lähteä, enkä oikein osaa aloittaa tekemään mitään suurempaa. xD Mutta kai se siitä vielä rutinoituu... :)

Joo, kaikista hauskinta on ollut saksan tunneilla. :D Olisin tosiaan halunnut ranskan ja petyin kovasti, kun sitä ei tänä vuonna ollutkaan. Mutta ei saksakaan huono kieli ole. Olen tehnyt joka tunnilla harjoituksia sen saman tyypin kanssa ja on ollut mukavaa. Opettajakin on mukava.

Ongelmia taas on aiheuttaneet matskan läksyt, mutta selvisin ekan viikon läksyistä, vaikka niistä kaikki ei mennytkään oikein. Lisäksi olen saanut neuvoja ihmisiltä, jotka osaa matematiikkaa paremmin kuin minä...

Tunnille osallistuminen on kyllä nämä pari ekaa viikkoa ollut huomattavasti helpompaa kuin aikaisemmin - kiitos Jamilahden. Uskallan viitata ja sanoa asioita enkä jännitä niin paljon kuin joskus ennen. Toivottavasti jatkuukin näin.

Joo, se siitä, nyt menen tekemään jotain enemmän tai vähemmän hyödyllistä. :D